-
Yhdenvertaisuus kuuluu kaikille.
-
Terve järki kunniaan
-
Reilu työelämä
-
Helsinki ansaitsee puolustajansa.
-
Rakenteet kuntoon
Politiikka
Suomalaiset ovat selviytyjäkansaa. Sisu, ahkeruus, osaaminen ja päämäärätietoisuus ovat avaimia paremman tulevaisuuden rakentamisessa.
Avointa yhteiskuntaa ja liberaalia demokratiaa haastetaan tällä hetkellä monta suunnalta. Kasvavan epävarmuuden edessä helppo ratkaisu on kääntyä sisäänpäin. Kukoistavien kaupunkien menestys on kuitenkin kautta aikojen perustunut avoimuudelle ja vastavuoroisuudelle – halulle ymmärtää erilaisuutta sekä oppia uutta.
Suomi on yksi maailman parhaista maista ja Helsinki parhaista kaupungeista. Tämä maa ja kaupunki on rakennettu yhteistyöllä ja onnistuneen dialogin voimalla. Ilman toistemme kunnioittamista, yhteistyötä ja uskoa tulevaan emme ennenkään pärjänneet. Samaa asennetta tarvitaan edelleen. Tässä työssä haluan itse olla mukana.
Teemat
Yhdenvertaisuus kuuluu kaikille
Kaikki eivät lähde elämänpolulleen samalta viivalta, mutta kaikilla suomalaisilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään ja itsensä toteuttamiseen. Sivistynyt yhteiskunta huolehtii heikommista holhoamatta. Valinnanvapaus on valjastettava muutosvoimaksi.
Terve järki kunniaan
Politiikan onnistuminen mitataan tuloksissa, ei pykälien tai asetusten lukumäärässä. Terve järki ja yksilön vastuu on palautettava politiikan keskiöön.
REILU TYÖELÄMÄ
Toimiva talous ja suomalaisten hyvinvointi rakentuvat työstä. Jokaisen panosta tarvitaan. Siksi työnteon ja yrittämisen on oltava aina tekijälleen kannattavaa.
Helsinki ansaitsee puolustajansa
Koko Suomella menee hyvin, jos Helsinki menestyy. Pääkaupunkiseutu tuottaa kolmanneksen koko maan bruttokansantuotteesta. Tämän faktan ymmärtäjiä tarvitsemme Arkadianmäelle lisää.
Rakenteet kuntoon
Suomi tarvitsee rakenteellisen remontin, mutta sen tarvitsee myös moni suomalainen. Kuten yhteiskuntamme on rakennuttava vankan taloudenpidon varaan, niin myös oman hyvinvointimme on nojattava kehon ja mielen tasapainolle. Itsestään saa ja täytyy pitää huolta.
Jaana
Tolkun ihminen
#äiti #kansainvälinen #yhdenvertainen #avoin #liberaali #reilu #helsinkiläinen #asennekohdallaan
Olen Helsingissä koko aikuisikäni asunut, opiskellut ja työskennellyt pienen tyttären äiti, Kokoomuksen kansanedustaja, yrittäjä ja mediatyöläinen.
Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Haluan vaikuttaa yhteisiin asioihimme – kantaa oman korteni kekoon paremman huomisen eteen. Kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan vei minut opiskelemaan valtiotieteitä yliopistoon. Valmistuin valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2008.
Valtiotieteiden maisterin tutkinnon lisäksi olen opiskellut radiolinjalla Laajasalon opistossa. Erilaisten juontaja/toimittajatöiden ja Suomea ristiin rastiin kiertämisen kautta olen päässyt tutustumaan yhteiskuntaamme hyvin monipuolisesti. Yksi ikimuistoisimmista hetkistä juontajaurallani oli kansainvälisten Euroviisujen juontaminen Helsingissä vuonna 2007 järjestetyissä kotikisoissa.
Perhe on elämäni peruskivi. Olen kotoisin lahtelaisesta karjalaislähtöisestä työläisperheestä. Pienestä tytöstä asti olen tottunut kantamaan vastuun paitsi itsestäni myös läheisistäni ja parhaani mukaan elinympäristöstäni. Työläistausta näkyy selvästi suhteessani työhön ja ahkeruuteen. Lapsuudenkotini korosti yritteliäisyyttä ja työnteon arvostamista. On vaikea kuvitella, että luovuttaisin ja lakkaisin yrittämästä - niin tärkeä perusarvo työn tekeminen minulle on.
Olen varttunut kulttuurissa, jossa läheiset huolehtivat toisistaan. Isovanhemmista huolehtiminen on aina kuulunut perheenjäsenille sen sijaan, että vastuu sysättäisiin yhteiskunnalle tai ulkopuolisille. Tämä välittäminen ja erityisesti sen huutava puute yhteiskunnassamme on ajanut minut politiikkaan.
Olen tunnollinen, aikaansaava ja vilpittömän utelias. Haluan ymmärtää niin suuret asiakokonaisuudet kuin pienet yksityiskohdatkin. Ne hommat joihin tartun, hoidan kunnialla loppuun saakka. Oikeudenmukaisuus, koulutus, sivistys, yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys ja välittäminen ovat kantavia arvojani. Vapaus ja vastuu sekä oikeus ja velvollisuus kulkevat tiiviisti käsi kädessä.
Luottamustoimet
Tarkemmat tiedot Eduskunnan sivuilta.
Jaanasta sanottua
"On ollut ilo seurata Jaanan määrätietoisia otteita ja hänen haluaan vaikuttaa asioihin. Hän on näyttänyt olevansa ahkera ja vastuuntuntoinen sekä omille tavoitteilleen omistautunut. Arvostan myös hänen taitoaan ajatella itsenäisesti ja kiinnostua mitä erilaisimmista asioista. Toivon Jaanalle jatkossakin menestystä ja vielä pitkää matkaa politiikan parissa! "
"Tulee kiitollinen fiilis, kun näin hieno tyyppi antaa täyden panoksensa Suomen ja suomalaisten puolesta. Olen tukenut Jaanaa aivan poliittisen uransa alusta asti. Alussa oli into, järki ja nälkä muuttaa asioita. Nyt paketissa on edellisten lisäksi myös rutkasti kokemusta politiikasta ja elämästä. Toivon Suomen ja suomalaisten puolesta, että Jaanan taival politiikassa jatkuu mahdollisimman pitkään "
"Jaana on aidosti vapauden kannattaja. Hän haluaa Suomen, jossa jokaisella on oikeus elää tavallaan vapaana turhasta holhouksesta, mutta niin, että kaikista pidetään tarvittaessa huolta eikä ketään jätetä haasteidensa kanssa yksin. Arvostan Jaanaa myös siitä, että hän on tehnyt erinomaista työtä erityisesti nuorten hyvinvoinnin ja työllisyyden parantamiseksi."
"Ymmärrys ja kiinnostus tärkeitä asioita ja arvoja kohtaan. Liberaali ravintola-alan vapauttaja. Vahva ja rohkea suunnan näyttäjä. Sisukas ja fiksu kansanedustaja, joka pitää huolen, että päätöksiä tapahtuu ja homma etenee järkevällä tavalla. Mä ja Me ollaan Jaana Pelkosen tiimissä. "
Blogi
TIEDOTE: Eläinsuojelu on sivistysvaltion tunnusmerkki – Eläinsuojelupoliisi on laajennettava koko maahan 09.06.2020Kokoomuksen kansanedustajat Jaana Pelkonen ja Saara-Sofia Sirén ovat huolissaan eläinsuojelurikosten kasvavasta määrästä. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen mukaan eläinsuojeluilmoitusten määrä on noussut alkukesästä. Edustajat vaativat kunnianhimoa eläinsuojelulain uudistukseen sekä ehdottavat eläinsuojeluun keskittyvän poliisin toiminnan laajentamista maanlaajuiseksi.
”Puolustuskyvytön eläin maksaa liian usein ihmisten pahoinvoinnista johtuvat ongelmat. Helsingin poliisilaitos perusti vuonna 2018 Suomen ensimmäisen eläimiin liittyviin rikoksiin keskittyvän tutkintaryhmän, mikä on ollut positiivisin muutosaskel eläinsuojelussa pitkään aikaan. Toiminta pitäisi kyetä laajentamaan nyt koko Suomeen”, Pelkonen ja Sirén toteavat.
Edustajien mukaan erikoistuneet tutkintaryhmät ovat väittämättömiä eläinsuojelurikosten ratkaisemiseksi. Myös viranomaisten yhteistyössä on vielä parannettavaa, jotta tilanteisiin voitaisiin puuttua ennakoitavasti. Suomen eläinsuojelu ry julkaisi viime syksynä selvityksen virkaeläinlääkäreiden näkemyksistä. Selvityksen mukaan yli 70 prosenttia virkaeläinlääkäreistä koki, että alueen poliisi ei tunne eläinsuojelulakia riittävän hyvin.
Pelkonen ja Sirén muistuttavat, että kipeästi tarvittava eläinsuojelulain uudistaminen on edelleen kesken. Lakia on valmisteltu jo vuodesta 2011 asti. Eläinsuojelutahot ovatkin jo vuosia argumentoineet sen puolesta, että laki päivitettäisiin pohjoismaiselle tasolle.
”Eläinsuojelulain uudistukseen on hukattu jo liian monta vuotta. Eläimille olisi vihdoin aika myöntää lain turvin elävän olennon oikeudet. Eläinten kohtelu esineinä nykylain tulkinnan mukaan ei kuulu länsimaiseen sivistysvaltioon. Meidän on opetettava jälkipolvillemme, että eläimillä on itseisarvo eikä eläviä olentoja saa vahingoittaa”, Pelkonen ja Sirén päättävät.
Mikä on hallituksen strategia rajojen avaamiseksi?
19.05.2020
Ravintoloiden alvia alennettava
14.05.2020
TIEDOTE: Ravintoloiden ja panimoiden elämänlanka on SDP:n käsissä
28.04.2020
16.04.2020
TIEDOTE: Ylen siirryttävä korona-ajaksi tuoreeseen suomalaiseen musiikkiin
02.04.2020
Ukoiluvaatetuksen tarjoaminen päiväkotien työntekijöille
23.02.2020
07.02.2020
Suomi – sisu, sauna ja sananvapaus
06.12.2019
YHTEYS
jaana.pelkonen(a)eduskunta.fi
puh: 09 4324142
In English
I am a third term member of the Finnish Parliament, entrepreneur and media professional. I've lived in Helsinki all my adult life.
I've always been interested in social and political issues, and in doing my part in the building of an improved tomorrow. This interest led me to studying political science at Helsinki University. After earning my master's degree in political science in 2008, I spent a few years working at the Finnish Parliament as an aid for the Minister of Communications. I wanted to see how the system works, how I'd be able to get things done if I got elected, which was my long term goal. I earned a seat in the Helsinki City Council in 2009.
I have supported myself as a private entrepreneur in the media for fifteen years. In addition to my more visible role as the presenter in numerousTV-programs – the most memorable of which was the 2007 International Eurovision Song Contest here in Helsinki which I co-hosted - my work hosting private functions and events has taken me all over Finland and has allowed me to familiarize myself with the workings of Finnish society from the grassroots level all the way to the top. I have also gained an understanding of how important it is for Finland to play an active role internationally. That mindset and the various languages I speak have served me well when participating in Council of Europe meetins.
Family means everything to me. I'm from a blue collar, Karelian immigrant family from Lahti. I grew up taking care of myself, my loved-ones, and, to the best of my ability, the community. I attribute my appreciation of working hard and being industrious to my working class background. I can't imagine ever giving up or not trying – that's how fundamentally important work is to me.
A central element of the environment in which I grew up was taking care of the ones you hold dear. Family members cared for aging parents and grandparents. That responsibility was not delegated to outsiders or officials. It was this sense of personal involvement, and the realization of how endangered this sense of community was becoming, that ultimately got me involved in politics.
I am hardworking, effective, and curious. My goal is to understand the big picture, as well as the smaller details. What ever I take on, I finish. Equality, education, tolerance, and caring for others are core values to me. With freedom comes responsibility. My goal is to work towards a globally integrated, just, and successful Finland.
Jaana Pelkonen 2020. Sivuston suunnittelu ja toteutus DevNet Oy.
YHDENVERTAISUUS KUULUU KAIKILLE
Kaikki eivät lähde elämänpolulleen samalta viivalta, mutta kaikilla suomalaisilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään ja itsensä toteuttamiseen. Sivistynyt yhteiskunta huolehtii heikommista holhoamatta. Valinnanvapaus on valjastettava muutosvoimaksi.
Minulle yhdenvertaisuus on tärkeä arvo. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, terveydentila, etninen alkuperä tai sosiaaliset lähtökohdat eivät saa määrittää tai vaikuttaa ihmisen tulevaisuuteen. Kuluneina vuosina olen taistellut yhdenvertaisuuden puolesta muun muassa lakivaliokunnassa. Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen oli tärkeä askel kohti yhdenvertaisempaa Suomea. Tulevalla kaudella translaki on vihdoin uudistettava. Kyse on perusoikeuksista, tasa-arvosta ja vapaudesta. Yhteiskunta, joka kohtelee kansalaisiaan lain edessä eri tavoin riippuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan, ei ole kehittynyt yhteiskunta.
Tiedämme, että huono-osaisuus periytyy ja kasautuu. Siksi on tärkeä varmistaa esimerkiksi se, että laadukas varhaiskasvatus on kaikkien sitä tarvitsevien lasten ulottuvilla. Maksuton varhaiskasvatus on tavoite, joka voi merkittävästi tasata lasten lähtökohtia tulevaa koulupolkua ajatellen. Onkin hienoa, että maksuttomuutta on lähdetty kokeilemaan 5-vuotiaiden osalta. Mitä nuorempana luomme ystävyyssuhteita, sitä vahvemmin ehkäisemme syrjäytymistä.
Kaikille lapsille täytyy myös mahdollistaa vähintään yksi mieleinen harrastus. Olen ollut mukana Helsingissä edistämässä harrastustakuun käyttöönottoa. Liikkuva, harrastava ja osallistuva lapsi on liikkuva nuori ja aikuinen. Tiimitekeminen ja treenit luovat tarvittavaa me-henkeä.
Nuorisotyöttömyys vaatii nopeita työllistämisratkaisuja. Monen nuoren kohdalla toimeentulotuesta on tullut pysyvä toimeentulon lähde. Meillä ei ole varaa menettää inhimillisesti, eikä kansantaloudellisesti ainuttakaan tulevaisuuden osaajaa, tekijää tai ajattelijaa. Toimeentulotukiriippuvuus on pyrittävä estämään ja nuorista on saatava koppi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä auttaisi parhaiten se, että jokainen toimeentulotukea saava nuori tavataan kasvotusten ja autetaan tarvitsemansa avun ja tuen piiriin. Ennen kaikkea koulutukseen ja töihin.
Koulutus ja työ ovat parasta sosiaaliturvaa, niin nuorten kuin aikuisten osalta. Asetan korkeat odotukset sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle, jonka kautta toivottavasti vihdoin pääsemme paneutumaan kannustinloukkujen purkamiseen. Nykytilanteen varjopuolena on se, että vaikka työtä olisi tarjolla, sitä ei ole aina kannattavaa ottaa vastaan. Pahimmillaan tuet voivat laskea niin nopeasti, että työllisenä rahaa jää vähemmän käteen kuin työttömänä.
Pienen ja kaukaisen Suomen nykyisen menestyksen kannalta tärkein oivallus on ollut epätasaisten lähtökohtien tasaaminen koulutuksella. Omista lähtökohdista riippumatta eteenpäin on päässyt, jos sinne on päättänyt ponnistella. Tasavertaiset mahdollisuudet eivät kuitenkaan saa tarkoittaa tasapäistämistä. Valinnanvapaus ja yksilölliset valinnat on valjastettava yhteiskunnan muutosvoimiksi.
1/5 SEURAAVA>>
TERVE JÄRKI KUNNIAAN
Politiikan onnistuminen mitataan tuloksissa, ei pykälien tai asetusten lukumäärässä. Terve järki ja yksilön vastuu on palautettava politiikan keskiöön.
Kuluneen vaalikauden leimaa-antaviin piirteisiin kuuluu monenlainen vapauksien lisääminen niin ihmisille kuin elinkeinotoimintaan. Olemme purkaneet useita elämää hankaloittavia turhia normeja. Joukossa on isoja, kuten kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, ja pieniä, kuten parkkikiekon muodon ja värin säätelyn poisto.
Alkoholilain kokonaisuusuudistuksessa tehtiin suuri joukko pieniä, mutta monille tärkeitä uudistuksia. Esimerkiksi ravintoloiden aukioloajat vapautuivat kokonaan ja anniskeluajoissa tuli helpotuksia. Ravintolasta saa myydä juomia myös ulos ja juomavalmistajat saavat myydä omia tuotteitaan ilman vaatimusta näennäisestä elintarvikekioskista.
Lakien ja järjestelmien pitää helpottaa ihmisten elämää - ei vaikeuttaa sitä. Ylisääntely on kallista niin julkiselle taloudelle kuin lopulta laskut maksaville yrittäjillekin. Norminpurkua on jatkettava tulevaisuudessakin. Seuraavaksi on tartuttava esimerkiksi apteekkisääntelyyn. Saadaksemme elää virkeässä ilmapiirissä, tapahtumien ja kokoontumisten järjestämisen kynnyksen tulee olla matala. Tarvittavien ilmoitusten on onnistuttava ”yhden luukun periaatteella” ja yhdellä kysymisellä. Lupaprosessien määräaikojen tulee olla kohtuulliset.
Alkoholilainsäädäntömmekään ei ole vielä kunnossa. Olemme eurooppalainen maa, jossa juhla-aterian kaikki osat on voitava hankkia samasta paikasta. Kaupan vahvuusrajoja tulee nostaa, jotta viiniä saa ostaa ruokakaupoista. Myös ravintoloille tulee antaa ulosmyyntioikeus viineihin ja anniskelun arvonlisävero on alennettava ruuan arvonlisäveron kanssa samalle tasolle. Tarvitsemme myös selkeän ratkaisun koskemaan alkoholijuomien etämyyntiä. Suomalaisille kuuluvat samat oikeudet ja vapaudet kuin muillekin EU-kansalaisille.
Julkinen hallintomme kaipaa muutenkin siirtymistä kokeilukulttuuriin. Sen sijaan, että luodaan heti jotain suurta ja valmista, on parempi lähestymistapa kokeilla pienellä kynnyksellä useampaa vaihtoehtoa. Niistä voi valita parhaat ideat, joita lähteä edistämään. Yhteiskuntamme olisi paljon ilmavampi paikka, jos näkisimme haasteiden sijaan mahdollisuuksia. Luotetaan suomalaisiin, kyllä me osaamme tehdä fiksuja ratkaisuja.
<< EDELLINEN 2/5 SEURAAVA>>
REILU TYÖELÄMÄ
Toimiva talous ja suomalaisten hyvinvointi rakentuvat työstä. Jokaisen panosta tarvitaan. Siksi työnteon ja yrittämisen on oltava aina tekijälleen kannattavaa.
Suomen talouden menestys on perinteisesti nojannut osaavan ja koulutetun työvoiman sekä periksiantamattomien yrittäjien varaan. Näin on myös tulevaisuudessa. Tämän päivän nuoret ja heidän lapsensa tulevat kuitenkin olemaan mukana työelämässä huomattavasti aikaisempia sukupolvia pidempään johtuen maamme ikärakenteesta ja huoltosuhteen heikkenemisestä.
Väestön ikääntyessä kasvaa myös monien palveluiden tarve. Vain työllä ja yrittämisellä pidämme huolta Suomen taloudesta ja turvaamme laadukkaat ja riittävät palvelut. Kaiken päätöksenteon tavoitteena onkin oltava työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. On rakennettava reilumpaa ja kannustavampaa työelämää meille jokaiselle.
Työelämään kaivataan lisää joustoa ihmisten muuttuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Samalla on huolehdittava siitä, että työnteko ja yrittäminen on aina tekijälleen joutenoloa kannattavampaa. Uudistamalla sosiaaliturvaa on nykyistä paremmin mahdollistettava lyhytaikaisen tai epäsäännöllisen työn vastaanottaminen.
Myös työn palkitsevuuteen on panostettava. Palkan on vastattava osaamista ja riitettävä asumiseen ja elämiseen myös Helsingissä. Ihmisille on jäätävä enemmän käteen tekemästään työstä. Siksi kokoomus haluaa tehdä sinivihreän verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta haittoihin ja päästöihin.
Tarvitsemme mahdollisimman monen työikäisen panoksen työelämässä ja siksi työhyvinvoinnin ja työssä jaksaminen merkitys korostuu entisestään. Molemminpuolisten joustojen ja omaa työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien on oltava jokaisella työpaikalla osa arkea. Etätyön ja osa-aikatyön on oltava mahdollista työuran eri vaiheissa. Työelämän turvan on ulotuttava niin palkansaajaan kuin yrittäjäänkin. Työpaikoilla on voitava sopia työnantajan ja työntekijän kesken siitä, miten työt fiksuimmin järjestetään. Myös hyvällä johtamisella on suuri merkitys henkilöstön hyvinvointiin ja siten työn tuottavuuteen.
Parhaassa työiässä olevien naisten työllisyys on Suomessa huomattavasti muita pohjoismaita heikompaa. Jokaisella naisella on oltava mahdollisuus perheen perustamiseen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä tai työllistymisen vaikeutumisesta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa parannetaan parhaiten työelämässä vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla ja naisen palkkaamiseen sisältyvää ”äitiriskiä” pienentämällä. Kunnianhimoinen perhevapaauudistus tarvitaan, jotta perheet voivat jakaa hoivavastuuta tasaisemmin ja naisten työmarkkina asema paranee.
Meillä ei ole varaa hukata yhtään käsiparia. Tarvitsemme mukaan kouluista valmistuvat nuoret, työn ja perheen kanssa tasapainottelevat pienten lasten vanhemmat ja ne työelämän kokeneet konkarit, joilla vielä eläkeiän kynnyksellä on haluja ja mahdollisuus antaa osaamistaan yhteiseen käyttöön. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta tai osatyökykyisyys eivät saa milloinkaan olla työnteon esteitä. Ihan jokaisen panosta paremminvointiyhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan. Siksi työelämän on oltava reilumpaa ja annettava jokaiselle mahdollisuus osallistua.
<< EDELLINEN 3/4 SEURAAVA>>
HELSINKI ANSAITSEE PUOLUSTAJANSA
Koko Suomella menee hyvin, jos Helsinki menestyy. Pääkaupunkiseutu tuottaa kolmanneksen koko maan bruttokansantuotteesta. Tämän faktan ymmärtäjiä tarvitsemme Arkadianmäelle lisää.
Nurkkakuntaisesta ajattelusta Helsingin ja muun Suomen välillä pitää päästää irti. Me emme kisaa muiden suomalaisten kaupunkien kanssa osaavasta työvoimasta tai sijoituksista, vaan kilpailijamme löytyvät Itämeren rannoilta, samoista kaupungeista, joiden hyvät käytännöt voisimme ottaa itsekin käyttöön.
Liikenteen osalta meidän tulee ottaa mallia Kööpenhaminasta, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali fillarikaupunki, jossa myös yksityisautoilijat otetaan huomioon. Terveyspalveluiden suhteen taas katse pitää kääntää kohti Tukholmaa, ja päästää suomalaisetkin valitsemaan itse. Virosta voidaan ottaa opiksi mm. sähköisistä palveluista. Ihmisten tekemät valinnat on valjastettava yhteiskuntaa uudistavaksi voimaksi.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin potkaista talous kunnolla käyntiin. Se ei onnistu vippaamalla tulevilta sukupolvilta, vaan konkreettisin, yrittäjyyttä edistävin toimin. Tarvitsemme lisää kivijalkakauppoja ja korkeuksiin kurkottavia start-upeja sekä kaikkea siltä väliltä. Lopulta kuitenkin juuri yrittäjät maksavat julkiset palvelumme.
Helsingissä hienointa on sen ainutlaatuinen luonne. Jokainen kaupunginosa on omanlaisensa - rouheaa ja hienostunutta, muttei koskaan hienostelevaa. Helsinki on hieno, pieni metropoli, vehreiden puistojen ja meren ympäröimänä. Meitä on jo yli 600 000 ja mikä parasta, lisää helsinkiläisiä on muuttamassa tulevina vuosina naapureiksemme.
Helsinki on rehellinen ja aito kaupunki. Sellainen, joka ansaitsee sinnikkään puolustajansa myös valtakunnallisessa päätöksenteossa.
<<EDELLINEN 4/5 SEURAAVA>>
RAKENTEET KUNTOON
Suomi tarvitsee rakenteellisen remontin, mutta sen tarvitsee myös moni suomalainen. Kuten yhteiskuntamme on rakennuttava vankan taloudenpidon varaan, niin myös oman hyvinvointimme on nojattava kehon ja mielen tasapainolle. Itsestään saa ja täytyy pitää huolta.
Mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ajavat ihmisiä pois työelämästä. Näistä aikuisten ongelmista kärsivät myös lapset ja nuoret. Työkyvyttömyyseläkkeelle on siirtynyt vuoden loppuun 2018 mennessä noin 26 000 alle 40-vuotiasta - taustasyynä ovat usein mielenterveyden häiriöt. Määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 20 prosenttia. Tähän ei ole varaa inhimillisesti eikä taloudellisesti.
Yhdenkään toimintakykyisen nuoren paikka ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä, vaan aktiivisena yhteiskuntamme jäsenenä. Siksi on tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus monipuoliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeelle passittamisen sijaan. Mielenterveyshäiriöiden hoitamisessa ennakointi on olennaista ja vanhemman sairastuessa koko perheen hyvinvoinnin varmistamista. Tarvitaan muun muassa varhaista puuttumista ja matalan kynnyksen palveluja. Mielenterveysongelmista kärsivien pitää saada palata mahdollisimman nopeasti oman jaksamisensa mukaan työhön tai opiskeluun. Ne pitävät toimintakykyä parhaiten yllä.
Hälyttävää on myös kaikenikäisten suomalaisten fyysisen kunnon heikentyminen ja kasvava ylipainoisuus. Suomelle kertyy UKK-instituutin mukaan runsaasta istumisesta ja liikkumattomuudesta jopa 7,5 miljardin euron kustannukset vuosittain. Niska- ja selkävaivojen aiheuttamien sairauslomien kustannukset ja tuloverojen menetykset aiheuttavat melkoisen loven valtion kanssaan. Useat näistä vaivoista olisivat hoidettavissa säännöllisellä liikkumisella. Kaikenikäiset tarvitsevat liikuntaa ja päivittäiseen liikkumiseen pitää oppia jo varhaiskasvatuksen avulla. Liikkuva koulu, harrastustakuu ja senioripassit ovat tärkeitä lisäliikuttajia.
Alkoholin aiheuttamien kustannusten on arvioitu olevan vuodessa myöskin miljardiluokkaa. Nykyinen alkoholipolitiikkamme vain pahentaa niitä ongelmia, joita se yhä sitkeästi kuvittelee olevansa ratkaisemassa. Alkoholismi on sairaus. Syyllistämisen sijasta tarvitaan fiksua valistamista ja todellista ongelmakäyttöön puuttumista, hoitoon ohjausta työpaikoilla ja päihdeäitien pakkohoitoa. Muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta - kyse on asenteista, tiedosta ja kulttuurista.
Suomessa on nykyään harvinaista, että kolme sukupolvea elää saman katon alla. Läheiset voivat asua toisella paikkakunnalla tai jopa toisessa maassa. Muuttuvat elämäntilanteet kuten eläkkeelle jäänti, leskeys tai sairastuminen voivat hiljentää sosiaalisen elämän. Erityisesti ikäihmisten kokema yksinäisyys ei kuulu suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan - silti kolmannes senioreista kärsii yksinäisyydestä. Raja-aitojen madaltaminen työn ja vapaaehtoistoiminnan osalta helpottaisi ongelmaa. Ihmisen henkinen ja sosiaalinen pääoma ei haihdu mihinkään ihmisen ikääntyessä.
Kolmen sukupolven järjestelyssä on ollut viisautensa. Sukupolvet ovat opettaneet toisiaan sekä luoneet turvallisuutta toistensa elämään. Suomessakin palvelutalon ja nuorten opiskelija-asumisen voi yhdistää, jolloin vanhukset ja nuoret voivat toimia toisiaan rauhoittavina sekä piristävinä tekijöinä. Yhteisöasuminen on yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta torjuvaa. Naapureista muodostuu parhaimmillaan toisistaan huolehtiva ystäväverkosto.
Meillä jokaisella on vastuu lähimmäisistä ja itsestämme, eikä vastuuta toisesta ihmisestä voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Sivistyneessä yhteiskunnassa jokainen ihminen tuntee olevansa rakastettu ja arvostettu.
<<EDELLINEN 5/5
Mikä on hallituksen strategia rajojen avaamiseksi?
19.05.2020
Suomi on ollut aktiivisesti mukana pohjoismaisessa yhteistyössä vuodesta 1955, jolloin Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon. Suomi on osa pohjoismaista arvo- ja turvallisuusyhteisöä. Sekä kansainvälisissä järjestöissä että paikallisella tasolla pohjoismainen yhteistyö syntyy melko vaivatta ja on myös Suomelle yksi keskeisimpiä poliittisia viitekehyksiä.
Kansainvälinen kanssakäyminen on vähentynyt koronaviruksen myötä, ja eri maiden koronatoimet ovat poikenneet toisistaan. Myös pohjoismainen yhteistyö on ollut vähäisempää koronakriisin aikana, ja esimerkiksi Ruotsin linja on erottunut muiden Pohjoismaiden linjasta.
Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä koronaviruksen pysäyttämiseksi. Tosiasia on, että virus ei tunne rajoja.
EU on antanut suosituksia koronavirusrajoitusten purkamiseksi: EU-maiden tulisi koordinoida keskenään toimia, jotta vältetään kielteiset vaikutukset ja viruksen uudelleenleviäminen. EU-komissio julkisti 13.5. ehdotuksen siitä, että koronavirusepidemian kanssa samassa tilanteessa olevat jäsenmaat voisivat sallia asukkailleen vapaa-ajanmatkustuksen maasta toiseen. Baltian maat ovat jo perustaneet oman "kuplan": Viro, Latvia ja Liettua avasivat keskinäiset rajansa toukokuun 14. päivästä alkaen.
Pohjoismaat ovat toimineet vapaan liikkuvuuden saralla edelläkävijöinä Euroopassa. Pohjoismainen passiunioni saatettiin voimaan 40 vuotta ennen Schengen-sopimuksen allekirjoittamista. Pohjoismaiden neuvosto on lähettänyt kirjeen pohjoismaisille hallituksille ja vaatinut enemmän yhteistyötä kriisiaikoina muun muassa lääkkeiden ja terveydenhuollon materiaalin saatavuuden varmistamiseksi. Ruotsin edustaja rajaesteneuvostossa on ehdottanut yhteispohjoismaisen rokotetehtaan perustamista.
Olen jättänyt tästä aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.
Ravintoloiden alvia alennettava
14.05.2020
Ravintola-anniskelu on vähentynyt jatkuvasti viime vuosien aikana. Muun muassa toistuvilla alkoholiveronkorotuksilla ja raskaalla sääntelyllä kotimaisten ravintoloiden kustannukset on ajettu korkeiksi ja toimintaympäristö miltei mahdottomaksi. Koronapandemiasta johtuvat kokoontumisrajoitukset ja ravintoloiden sulkeminen asetuksella ovat heikentäneet tilannetta entisestään ja ajaneet ravintola-alan konkurssin partaalle. Tilannetta on osaltaan pahentanut, että alkoholijuomien ulosmyyntiä koskevat tiukat rajoitukset on kriisin aikanakin pidetty voimassa, ja juomien kotiintoimitus täysin kiellettynä.
Ravintolakulutuksen osuus alkoholinkulutuksesta on nykyisin Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan vain 11,2 %. Alkoholielinkeinoihin liittyvästä työllisyydestä kuitenkin noin 63 prosenttia on ravintoloissa. Anniskelu on työllistänyt normaalioloissa alkoholin vähittäismyyntiin verrattuna nelinkertaisesti ja 35 kertaa niin paljon kuin alkoholin hankinta matkustajalaivoilta. Anniskelusta saatavat verotulot ovat puolestaan olleet alkoholin vähittäismyyntiin verrattuna kolminkertaiset. Anniskeluravintolat ovat tuottaneet vuodessa valtiolle noin 1,4 miljardin euron verotulot.
Lainsäätäjien tulisi olla avarakatseisia ja nähdä ravintola-ala hyödyllisenä elinkeinotoimintana sekä iloisuutta ja sosiaalista kulttuuria edistävänä tekijänä yhteiskunnassa. Anniskelu on sosiaalinen ja valvottu tapa nauttia alkoholia. Suomalaisen alkoholikulttuurin myönteinen kehitys ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan edellytysten tuomat hyödyt perustelisivat normaaliaikanakin anniskelun arvonlisäverokannan alentamisen ravintolaruoan tasalle.
Nykyisin ravintolaruoasta peritään 14 prosentin arvonlisävero, mutta esimerkiksi Majoitus- ja ravintola-ala MaRa ry ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ovat esittäneet sen alentamista 10 prosenttiin.
Kriisiaikana tämä olisi vielä vahvemmin perusteltu ratkaisu, joka auttaisi koko alaa tasapuolisesti ja minimaalisella byrokratialla.
TIEDOTE: Ravintoloiden ja panimoiden elämänlanka on SDP:n käsissä
28.04.2020
Kokoontumisrajoitukset ja ravintoloiden sulkeminen asetuksella ovat nopeasti ajaneet ravintola-alan konkurssin partaalle. Perustuslakivaliokunta piti välttämättömänä, että ravintolat saavat kohtuullisen kompensaation siitä, että niiden liiketoiminnasta valtaosa on valtion päätöksellä ajettu alas. Yrittäjien hätä on jatkunut nyt viikkokausia, eikä kompensaatiosta ole vielä tietoakaan. Myös ravintoloiden jakelukanavaan laajasti tukeutuvat pienpanimot ovat suurissa vaikeuksissa.
Kokoomuksen kansanedustajat Jaana Pelkonen ja Elina Lepomäki ovat syvästi huolissaan ravintoloiden ja kohtalosta. Työvoima- ja palveluvaltaiset alat ovat jo nyt kokeneet kovan iskun, ja erityisesti panimoalaa painavat viime vuosina tehdyt tuotannolliset investoinnit. Tuotteet eivät liiku entiseen malliin, ja suora myyminen kuluttajille on edelleen voimakkaasti rajoitettua. Juomia saa myydä asiakkaiden mukaan vain 5,5 prosentin vahvuisiin asti, ja kotiintoimitukset ovat kokonaan kiellettyjä.
- Kokoomus on ehdottanut jo yli kuukausi sitten, että ravintolat ja panimot saisivat väliaikaisesti oikeuden hiukan laajempaan ulosmyyntiin sekä kotiintoimituksiin. Pitkittyvät rajoitukset ovat armoton isku näille aloille, ja yrittäjien epätoivo kasvaa. Ulosmyyntimahdollisuuden laajentaminen ja kotiinkuljetusten salliminen eivät tietenkään automaattisesti ratkaise koko tilannetta, mutta monelle ravintolalle ja panimolle tällainen olisi ehkä juuri se pieni valonsäde, jonka turvin tästä pimeydestä pystyisi selviämään, Pelkonen vetoaa.
- Hallituksella on ollut hämmästyttäviä vaikeuksia löytää tapaa ravintoloiden kompensaation toteuttamiseen, ja yritysten kriisituen toteuttaminen on muutenkin vaikuttanut kaoottiselta koheltamiselta. Tässä tilanteessa vähintä, mitä olisi jo pitänyt aikoja sitten tehdä, on etämyyntiin liittyvien rajoitusten poistaminen edes väliaikaisesti. Tämä asia on kiinni käytännössä vain pääministeripuolue SDP:stä, koska Keskusta ja Vihreät ovat jo ilmoittaneet kannattavansa näitä helpotuksia. Toivon, että pääministeri Sanna Marin (sd.) ja vastuussa oleva sektoriministeri Krista Kiuru (sd.) ottavat pikaisesti palaverin ja määräävät sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemaan kiireellisesti asiaa koskevan hallituksen esityksen. Oppositiosta kyllä tulee tukea, Lepomäki lupaa.
Pelkonen ja Lepomäki peräävät myös suoria tukitoimia yrityksille, jotka helpottavat normaaliin arkeen palaamista sitten, kun rajoitustoimia aletaan purkaa.
- Yritykset kyllä alkavat taas työllistää sitten, kun asiakkaat pääsevät käymään ravintoloissa muutenkin kuin noutamaan tuotteita mukaan. Sekä työllistämisen että työn vastaanottamisen pitää olla nykyistä kannattavampaa, mikä edellyttää kannustavaa verotusta sekä työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan joustavoittamista, ei jäykistämistä, kuten hallitus nyt kaavailee, Lepomäki ja Pelkonen toteavat.
Edustajat viittaavat hallituksen kaavailuihin sitoa osa yritystuesta henkilöstön palkkaamiseen.
Pelkonen ja Lepomäki ovat allekirjoittaneet edustajakollega Sari Multalan (kok.) jättämän lakialoitteen, joka väliaikaisesti sallisi nouto- ja toimitusmyynnin 16 prosenttiin asti sekä ravintoloille että panimoille.
Järjenvastainen päätös
16.04.2020
Presidentti Donald Trump ilmoitti 15.4. keskeyttävänsä Yhdysvaltojen rahoituksen Maailman terveysjärjestölle. Tilanne on erittäin vakava. Trump on toiminnallaan vakavasti halveksinut järjestön toimintaa.
WHO on tarjonnut arvokasta seurantaa ja tutkimusta, joiden perusteella eri maat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin viruksen torjumiseksi. Maailman terveysjärjestöllä on ollut keskeinen rooli kriisin hoitamisessa. Ilman WHO:n analyysejä lienee todennäköistä, että kuolleiden määrät olisivat moninkertaisia verrattuna nykyiseen Suomessa tai Yhdysvalloissa.
Koronavirustilanne Yhdysvalloissa on todella huolestuttava. Juuri siksi presidentti Trumpin sanomiset tuntuvat järjettömiltä. Nyt, jos koskaan Yhdysvallat tarvitsee järjestöltä saatavia tietoja ja resursseja.
Koronavirus on kansainvälinen ongelma, joka ei tunne rajoja. Maailman terveysjärjestö on Suomen terveyspolitiikan kehittämisen ja arvioinnin kannalta tärkein kansainvälinen yhteistyökumppani.
Monenvälinen yhteistyö ja koordinaatio ovat keskeisiä keinoja modernien yhteiskuntien kohtaamien uhkien voittamiseksi. Kansainvälisiin ja rajat ylittäviin haasteisiin voidaan ainoastaan vastata kansainvälisillä ja rajat ylittävillä ratkaisuilla.
TIEDOTE: Ylen siirryttävä korona-ajaksi tuoreeseen suomalaiseen musiikkiin
02.04.2020
Kokoomuksen kansanedustajat Timo Heinonen ja Jaana Pelkonen esittävät, että Yleisradio siirtyisi korona-aikana soittamaan radiokanavillaan vain suomalaista tuoretta musiikkia. Yleisradio voisi näin merkittävästi auttaa suomalaisia artisteja ja musiikin tekijöitä yli akuutin kriisin. Radiosoitosta artisteille tulee tuloja kahdesta eri lähteestä, Teoston ja Gramexin kautta.
- Teostolta korvausta saavat kappaleen tekijät sekä musiikin kustantajat. Gramex taasen tilittää muusikoille ja äänitetuottajille. Muistan, kuinka Anssi Kela oli laskenut, että yksi soitto Ylellä tuo muusikolle yli 20 euroa. Nämä rahat olisi nyt tärkeä jättää omaan maahan ja omille tämän päivän muusikoille ja artisteille, toteaa Timo Heinonen.
Teoston tilitykset paljastavat rahaa virtaavan Suomessa soitetusta musiikista kasvavassa määrin ulkomaille. Karkeasti kaikesta Ylen esittämästä musiikista vain vajaa 40 prosenttia oli kotimaista. Ulkomaille meni vuonna 2018 yksin teostomaksuja Suomesta noin 29 miljoonaa ja Suomeen jäi noin 27,3 miljoonaa. Gramexin kautta jaettiin vuonna 2019 korvauksia yhteensä 19,6 miljoonaa euroa.
- Jos poikkeuksellisena vuotena soittaisimme omien artistiemme musiikkia enemmän niin se voisi edes vähän auttaa keikkatulonsa käytännössä kokonaan menettäneitä artisteja ja musiikin tekijöitä, ehdottaa Jaana Pelkonen.
Pelkonen ja Heinonen esittävätkin Ylen tekevän päätöksen radiosoiton osalta siirtymisestä elossa olevin kotimaisten musiikintekijöiden ja artistien musiikkiin. Myös TV:ssä kokoomuslaiset toivoisivat käytettävän enemmän kotimaista musiikkia ja esiintyjiä. Radiokanavilla musiikin kotimaisuusastetta on jo hieman nostettu, mutta ainakin Yle voisi siirtyä väliaikaisesti kokonaan suomalaiseen musiikkiin.
- Haastamme myös mainoskanavat niin radiossa kuin TV:ssä mukaan talkoisiin. Yhdessä voimme auttaa suomalaisia musiikintekijöitä tukalassa paikassa, toteavat Heinonen ja Pelkonen.
Kokoomuksen kansanedustajat ovat huolissaan suomalaisten musiikin tekijöiden ja artistien selviämisestä, kun keikkakalenterit ovat käytännössä tyhjentyneet.
- Musiikkiala työllistää lisäksi valtavan määrän muita ammattilaisia mm. äänentoiston ja valotekniikan parissa, mutta myös kuljetusalaa ja tapahtumien järjestäjiä. Tässä ketjussa on monia, joille ei näytä mikään nyt hallituksen suunnittelema tuki kohdentuvan. Pitäisi olla tukimalleja, jotka eivät aina jämähdä johonkin sivulauseeseen, muistuttavat kokoomuslaiset.
Ukoiluvaatetuksen tarjoaminen päiväkotien työntekijöille
23.02.2020
Ulkoilu säällä kuin säällä on olennainen osa lasten päiväkotipäivää ja myös henkilökunnalla on oltava tähän oikeanlaiset varusteet. Hyvin sateinen syksy ja talvi ovat koetelleet myös ulkoilevia päiväkotiryhmiä. Tällä hetkellä henkilökunta joutuu hankkimaan ulkoiluvaatetuksen itse, vaikka se on kyseisessä työssä välttämätön varustus.
Kunnolliset ulkoiluvarusteet ovat henkilökunnalle iso investointi. Työvaatekustannukset voi joissain tapauksista vähentää verotuksessa, mutta omavastuu on korkea.
Osana hyvää työnantajapolitiikkaa voisi kaupunki tarjota päiväkotien henkilöstölle Helsingin brändin mukaiset ulkoiluvaatteet. Yhtenäinen vaatetus ei olisi pakollinen, mutta kaupunki hankkisi yhtenäiset vaatteet niitä toivoville. Ulkoiluvaatteet olisi sekä hyvä henkilöstöetu että tukisi työssä viihtymistä. Hankintaa toteutettaessa pitäisi huomioida henkilöstön toiveet ja tuotteiden kestävyys.
Olen jättänyt Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen asiasta.
Nopeaa apua nuorille
07.02.2020
Nuorten syrjäytyminen on puhuttanut ja huolettanut jo pitkään. Me-säätiö on arvioinut Suomessa olevan 60100 15-29-vuotiasta syrjäytynyttä nuorta.
Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin mukaan nuorena syrjäytyvän henkilön arvioidaan aiheuttavan yhteiskunnalle elinkaarensa aikana 1,2 miljoonan euron kustannukset. Nuoren ja tämän perheen hyvän elämänlaadun menetyksen hinta on luonnollisesti mittaamaton.
Maassamme jää myös työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain eri syistä 2 000 nuorta aikuista. Kelan mukaan alle 40-vuotiaiden täyden kansaneläkkeen saajien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 20 prosenttia. Kolme neljästä on työkyvyttömyyseläkkeellä, joista kahdeksan kymmenestä mielenterveyden häiriöiden vuoksi.
Suomessa tehdään enemmän itsemurhia kuin EU-alueella keskimäärin. Nuorten itsemurhakuolleisuus on laskenut vain vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 itsemurhaan kuoli 107 alle 25-vuotiasta. Laskiessa heidän perheensä ja läheisensä mukaan tragediaan, puhutaan tuhansista rikkimenneistä ihmisistä.Mielenterveyspoolin mukaan itsemurhien ehkäisy merkitsee yhteiskunnallemme noin 2 miljoonan euron säästöä ja ehkäisytyö on todettu erittäin kustannusvaikuttavaksi, sillä sijoitetun pääoman tuotto on noin 40-kertainen.
Meillä on Suomessa jotain todella pahasti pielessä, jos annamme yhdenkään nuoren päästä luiskahtamaan ohi turvaverkon. Meidän täytyy panostaa kaikin tavoin tulevaisuuteen eli nuoriimme.
Suomessa tehdään koko ajan hienoja kokeiluja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Esimerkiksi Vantaan kaupunki on yhdistänyt oppilaitosten arkeen erityisnuorisotyön ja palkannut 15 erityisnuorisotyöntekijää tukemaan oppilaita yläkouluissa ja ammattiopisto Variassa. Myös koulun henkilöstö saa koulutusta opiskelijoiden tukemiseen. Espoossa pilotoitiin toimivaksi havaittu nuorten masennuksen lyhytinterventio, ns. IPC-menetelmä. Turku sai puolestaan vastikään Vuoden 2019 Jakkara-palkinnon nuorisopsykiatrian toimintamallillaan. Turun kaupunki vuokraa Tyksin nuorisopsykiatrialta yläkouluihin, lukioihin ja toisen asteen kouluihinsa 10 psykiatrista sairaanhoitajaa työskentelemään viitenä päivänä viikossa koulupsykologien, kuraattorien ja terveydenhoitajien lisäksi.
Nuorisopsykiatrian toimintamallin kokeilussa nuoret pääsevät akuuteissa tapauksissa vastaanotolle päivässä tai parissa. Kaikki joka tapauksessa muutaman viikon sisällä. Yhden hoitajan vastuualueella on 1000-1500 oppilasta. On arvioitu, että oppilaista noin 10% tarvitsee psykiatrisen sairaanhoitajan apua. Yleensä 4–10 tapaamista riittää ja pitkäkestoisempaa apua tarvitsevat ohjataan erikoissairaanhoidon piiriin. Psykiatriset sairaanhoitajat tekevät sekä kotiin suuntautuvaa työtä, että auttavat opetushenkilöstöä tunnistamaan avun tarpeen tason.
Tällaista nopean ja matalan kynnyksen avun tarjoamista kouluihimme tarvitsemme maanlaajuisesti. Se auttaa vähentämään lähetteitä pahoin ruuhkautuneeseen erikoissairaanhoitoon, joka voi keskittyä tarjoamaan intensiivisempää tukea vaikeammin sairaille. Luonnollisesti se vaatii resursseja ja asian organisoimista. Pitkässä juoksussa tällainen toiminta olisi kuitenkin erittäin kustannustehokasta. Se on jo varovaisesti pääteltävissä Turun kokeilumallissa, sillä lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat vähentyneet reilut 30 prosenttia.
Suomi – sisu, sauna ja sananvapaus
06.12.2019
Maamme arvokkaimman juhlan – itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton - teemana on tänä vuonna tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat jälleen vahvasti kiinni ajassa ja haluavat kiinnittää huomiomme kunnioittavaan keskustelukulttuuriin ja luotettavan tiedon välittämiseen.
Olemme erittäin etuoikeutettu pieni kansa. Vaikka meitä on vain vajaa kuusi miljoonaa, meillä on itsenäinen maa, oma kieli rikkaine murteineen, tasa-arvoiset työpaikat ja demokratia. Maassamme vallitsee uskonnon- ja sananvapaus. Meillä lapset saavat kulkea yksin kouluun - yhteen maailman arvostetuimmista koulutusjärjestelmistä. He voivat myös sukupuolesta, seksuaalisesta suuntauksesta tai sosiaalisesta taustastaan huolimatta edetä juuri niin pitkälle kuin heidän unelmansa ja osaamisensa yltävät.
Kuten historiasta tiedämme, mitään näistä emme ole saavuttaneet ilman taistelua.
Suomalaisilla on maailmalla hyvä maine. Sekään ei ole tullut ilmaiseksi tai sattumalta. Sen maineen ovat tuoneet meille ne, joihin on maailmalla opittu luottamaan ja työnlaatu hyväksi havaittu. Suomalaisia pidetään rehellisinä ja sanansa mittaisina. Luotettavuus on meidän käyntikorttimme ja yksi arvostetuimmista piirteistämme. Me pysymme sanojemme takana ja kannamme vastuuta. Olemme myös siistiä porukkaa, pidämme luontomme puhtaana, kierrätämme sekä huolehdimme henkilökohtaisesta hygieniasta (sauna!).
Tänä maailman aikana, jolloin tietoon perustuva uutisointi joutuu kilpailemaan disinformaation ja klikkiuutisten kanssa, laatujournalismia edustavat toimittajat ovat tärkeitä totuuden puolustajia.
Olemme kulkeneet pitkän matkan journalismin polulla vuodesta 1776, jolloin ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Tieto-Sanomat julkaistiin. Maltillinen, arvokas ja toista kunnioittava kommunikointi on sivistysmaan etuoikeus. Aivan kuten maamme on joutunut taistelemaan vapauden puolesta, ei sananvapaus ole itsestäänselvyys. Meillä jokaisella on vastuu keskustelun laadusta ja tasosta. Pidetään se arvostavana ja kunnioittavana. Sen maamme vapauden ja sananvapauden puolesta taistelleet ansaitsevat.
Hyvää Itsenäisyyspäivää itsenäinen isänmaamme!