-
Yhdenvertaisuus kuuluu kaikille.
-
Terve järki kunniaan
-
Reilu työelämä
-
Helsinki ansaitsee puolustajansa.
-
Rakenteet kuntoon
Politiikka
Suomalaiset ovat selviytyjäkansaa. Sisu, ahkeruus, osaaminen ja päämäärätietoisuus ovat avaimia paremman tulevaisuuden rakentamisessa.
Avointa yhteiskuntaa ja liberaalia demokratiaa haastetaan tällä hetkellä monta suunnalta. Kasvavan epävarmuuden edessä helppo ratkaisu on kääntyä sisäänpäin. Kukoistavien kaupunkien menestys on kuitenkin kautta aikojen perustunut avoimuudelle ja vastavuoroisuudelle – halulle ymmärtää erilaisuutta sekä oppia uutta.
Suomi on yksi maailman parhaista maista ja Helsinki parhaista kaupungeista. Tämä maa ja kaupunki on rakennettu yhteistyöllä ja onnistuneen dialogin voimalla. Ilman toistemme kunnioittamista, yhteistyötä ja uskoa tulevaan emme ennenkään pärjänneet. Samaa asennetta tarvitaan edelleen. Tässä työssä haluan itse olla mukana.
Teemat
Yhdenvertaisuus kuuluu kaikille
Kaikki eivät lähde elämänpolulleen samalta viivalta, mutta kaikilla suomalaisilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään ja itsensä toteuttamiseen. Sivistynyt yhteiskunta huolehtii heikommista holhoamatta. Valinnanvapaus on valjastettava muutosvoimaksi.
Terve järki kunniaan
Politiikan onnistuminen mitataan tuloksissa, ei pykälien tai asetusten lukumäärässä. Terve järki ja yksilön vastuu on palautettava politiikan keskiöön.
REILU TYÖELÄMÄ
Toimiva talous ja suomalaisten hyvinvointi rakentuvat työstä. Jokaisen panosta tarvitaan. Siksi työnteon ja yrittämisen on oltava aina tekijälleen kannattavaa.
Helsinki ansaitsee puolustajansa
Koko Suomella menee hyvin, jos Helsinki menestyy. Pääkaupunkiseutu tuottaa kolmanneksen koko maan bruttokansantuotteesta. Tämän faktan ymmärtäjiä tarvitsemme Arkadianmäelle lisää.
Rakenteet kuntoon
Suomi tarvitsee rakenteellisen remontin, mutta sen tarvitsee myös moni suomalainen. Kuten yhteiskuntamme on rakennuttava vankan taloudenpidon varaan, niin myös oman hyvinvointimme on nojattava kehon ja mielen tasapainolle. Itsestään saa ja täytyy pitää huolta.
Jaana
Tolkun ihminen
#äiti #kansainvälinen #yhdenvertainen #avoin #liberaali #reilu #helsinkiläinen #asennekohdallaan
Olen Helsingissä koko aikuisikäni asunut, opiskellut ja työskennellyt pienen tyttären äiti, Kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, yrittäjä ja mediatyöläinen.
Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Haluan vaikuttaa yhteisiin asioihimme – kantaa oman korteni kekoon paremman huomisen eteen. Kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan vei minut opiskelemaan valtiotieteitä yliopistoon. Valmistuin valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2008. Valmistuttuani työskentelin pari vuotta Kokoomuksen eduskunta-avustajana. Olen ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2009 alkaen. Vuodet 2009-2012 toimin mm. sosiaalilautakunnassa ja toimeentulotukihakemusten muutoksenhakuja käsitelleen jaoston puheenjohtajana.
Valtiotieteiden maisterin tutkinnon lisäksi olen opiskellut radiolinjalla Laajasalon opistossa. Rahoitin opintoni ja elätin itseni viitisentoista vuotta toimimalla yksityisyrittäjänä media-alalla. Erilaisten juontaja/toimittajatöiden ja Suomea ristiin rastiin kiertämisen kautta pääsin tutustumaan yhteiskuntaamme hyvin monipuolisesti. Yksi ikimuistoisimmista hetkistä juontajaurallani oli kansainvälisten Euroviisujen juontaminen Helsingissä vuonna 2007 järjestetyissä kotikisoissa.
Perhe on elämäni peruskivi. Olen kotoisin lahtelaisesta karjalaislähtöisestä työläisperheestä. Pienestä tytöstä asti olen tottunut kantamaan vastuun paitsi itsestäni myös läheisistäni ja parhaani mukaan elinympäristöstäni. Työläistausta näkyy selvästi suhteessani työhön ja ahkeruuteen. Lapsuudenkotini korosti yritteliäisyyttä ja työnteon arvostamista. On vaikea kuvitella, että luovuttaisin ja lakkaisin yrittämästä - niin tärkeä perusarvo työn tekeminen minulle on.
Olen varttunut kulttuurissa, jossa läheiset huolehtivat toisistaan. Isovanhemmista huolehtiminen on aina kuulunut perheenjäsenille sen sijaan, että vastuu sysättäisiin yhteiskunnalle tai ulkopuolisille. Tämä välittäminen ja erityisesti sen huutava puute yhteiskunnassamme on ajanut minut politiikkaan.
Olen tunnollinen, aikaansaava ja vilpittömän utelias. Haluan ymmärtää niin suuret asiakokonaisuudet kuin pienet yksityiskohdatkin. Ne hommat joihin tartun, hoidan kunnialla loppuun saakka. Oikeudenmukaisuus, koulutus, sivistys, yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys ja välittäminen ovat kantavia arvojani. Vapaus ja vastuu sekä oikeus ja velvollisuus kulkevat tiiviisti käsi kädessä.
Luottamustoimet
Tarkemmat tiedot Eduskunnan sivuilta.
Jaanasta sanottua
"On ollut ilo seurata Jaanan määrätietoisia otteita ja hänen haluaan vaikuttaa asioihin. Hän on näyttänyt olevansa ahkera ja vastuuntuntoinen sekä omille tavoitteilleen omistautunut. Arvostan myös hänen taitoaan ajatella itsenäisesti ja kiinnostua mitä erilaisimmista asioista. Toivon Jaanalle jatkossakin menestystä ja vielä pitkää matkaa politiikan parissa! "
"Tulee kiitollinen fiilis, kun näin hieno tyyppi antaa täyden panoksensa Suomen ja suomalaisten puolesta. Olen tukenut Jaanaa aivan poliittisen uransa alusta asti. Alussa oli into, järki ja nälkä muuttaa asioita. Nyt paketissa on edellisten lisäksi myös rutkasti kokemusta politiikasta ja elämästä. Toivon Suomen ja suomalaisten puolesta, että Jaanan taival politiikassa jatkuu mahdollisimman pitkään "
"Jaana on aidosti vapauden kannattaja. Hän haluaa Suomen, jossa jokaisella on oikeus elää tavallaan vapaana turhasta holhouksesta, mutta niin, että kaikista pidetään tarvittaessa huolta eikä ketään jätetä haasteidensa kanssa yksin. Arvostan Jaanaa myös siitä, että hän on tehnyt erinomaista työtä erityisesti nuorten hyvinvoinnin ja työllisyyden parantamiseksi."
"Ymmärrys ja kiinnostus tärkeitä asioita ja arvoja kohtaan. Liberaali ravintola-alan vapauttaja. Vahva ja rohkea suunnan näyttäjä. Sisukas ja fiksu kansanedustaja, joka pitää huolen, että päätöksiä tapahtuu ja homma etenee järkevällä tavalla. Mä ja Me ollaan Jaana Pelkosen tiimissä. "
Blogi
Ukoiluvaatetuksen tarjoaminen päiväkotien työntekijöille 23.02.2020Ulkoilu säällä kuin säällä on olennainen osa lasten päiväkotipäivää ja myös henkilökunnalla on oltava tähän oikeanlaiset varusteet. Hyvin sateinen syksy ja talvi ovat koetelleet myös ulkoilevia päiväkotiryhmiä. Tällä hetkellä henkilökunta joutuu hankkimaan ulkoiluvaatetuksen itse, vaikka se on kyseisessä työssä välttämätön varustus.
Kunnolliset ulkoiluvarusteet ovat henkilökunnalle iso investointi. Työvaatekustannukset voi joissain tapauksista vähentää verotuksessa, mutta omavastuu on korkea.
Osana hyvää työnantajapolitiikkaa voisi kaupunki tarjota päiväkotien henkilöstölle Helsingin brändin mukaiset ulkoiluvaatteet. Yhtenäinen vaatetus ei olisi pakollinen, mutta kaupunki hankkisi yhtenäiset vaatteet niitä toivoville. Ulkoiluvaatteet olisi sekä hyvä henkilöstöetu että tukisi työssä viihtymistä. Hankintaa toteutettaessa pitäisi huomioida henkilöstön toiveet ja tuotteiden kestävyys.
Olen jättänyt Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen asiasta.
07.02.2020
Suomi – sisu, sauna ja sananvapaus
06.12.2019
Jokaiselle lapselle arvostava ja kunnioittava lapsuus
22.11.2019
Terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointi
07.11.2019
20.10.2019
Ilmastonmuutos ei ole tasa-arvoinen
12.10.2019
08.09.2019
31.08.2019
YHTEYS
jaana.pelkonen(a)eduskunta.fi
puh: 09 4324142
In English
I am a second term member of the Finnish Parliament, entrepreneur and media professional. I've lived in Helsinki all my adult life, and I'm also a member of the Helsinki City Council.
I've always been interested in social and political issues, and in doing my part in the building of an improved tomorrow. This interest led me to studying political science at Helsinki University. After earning my master's degree in political science in 2008, I spent a few years working at the Finnish Parliament as an aid for the Minister of Communications. I wanted to see how the system works, how I'd be able to get things done if I got elected, which was my long term goal. I earned a seat in the Helsinki City Council in 2009.
I have supported myself as a private entrepreneur in the media for fifteen years. In addition to my more visible role as the presenter in numerousTV-programs – the most memorable of which was the 2007 International Eurovision Song Contest here in Helsinki which I co-hosted - my work hosting private functions and events has taken me all over Finland and has allowed me to familiarize myself with the workings of Finnish society from the grassroots level all the way to the top. I have also gained an understanding of how important it is for Finland to play an active role internationally. That mindset and the various languages I speak have served me well when participating in Council of Europe meetins.
Family means everything to me. I'm from a blue collar, Karelian immigrant family from Lahti. I grew up taking care of myself, my loved-ones, and, to the best of my ability, the community. I attribute my appreciation of working hard and being industrious to my working class background. I can't imagine ever giving up or not trying – that's how fundamentally important work is to me.
A central element of the environment in which I grew up was taking care of the ones you hold dear. Family members cared for aging parents and grandparents. That responsibility was not delegated to outsiders or officials. It was this sense of personal involvement, and the realization of how endangered this sense of community was becoming, that ultimately got me involved in politics.
I am hardworking, effective, and curious. My goal is to understand the big picture, as well as the smaller details. What ever I take on, I finish. Equality, education, tolerance, and caring for others are core values to me. With freedom comes responsibility. My goal is to work towards a globally integrated, just, and successful Finland.
Jaana Pelkonen 2020. Sivuston suunnittelu ja toteutus DevNet Oy.
YHDENVERTAISUUS KUULUU KAIKILLE
Kaikki eivät lähde elämänpolulleen samalta viivalta, mutta kaikilla suomalaisilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään ja itsensä toteuttamiseen. Sivistynyt yhteiskunta huolehtii heikommista holhoamatta. Valinnanvapaus on valjastettava muutosvoimaksi.
Minulle yhdenvertaisuus on tärkeä arvo. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, terveydentila, etninen alkuperä tai sosiaaliset lähtökohdat eivät saa määrittää tai vaikuttaa ihmisen tulevaisuuteen. Kuluneina vuosina olen taistellut yhdenvertaisuuden puolesta muun muassa lakivaliokunnassa. Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen oli tärkeä askel kohti yhdenvertaisempaa Suomea. Tulevalla kaudella translaki on vihdoin uudistettava. Kyse on perusoikeuksista, tasa-arvosta ja vapaudesta. Yhteiskunta, joka kohtelee kansalaisiaan lain edessä eri tavoin riippuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan, ei ole kehittynyt yhteiskunta.
Tiedämme, että huono-osaisuus periytyy ja kasautuu. Siksi on tärkeä varmistaa esimerkiksi se, että laadukas varhaiskasvatus on kaikkien sitä tarvitsevien lasten ulottuvilla. Maksuton varhaiskasvatus on tavoite, joka voi merkittävästi tasata lasten lähtökohtia tulevaa koulupolkua ajatellen. Onkin hienoa, että maksuttomuutta on lähdetty kokeilemaan 5-vuotiaiden osalta. Mitä nuorempana luomme ystävyyssuhteita, sitä vahvemmin ehkäisemme syrjäytymistä.
Kaikille lapsille täytyy myös mahdollistaa vähintään yksi mieleinen harrastus. Olen ollut mukana Helsingissä edistämässä harrastustakuun käyttöönottoa. Liikkuva, harrastava ja osallistuva lapsi on liikkuva nuori ja aikuinen. Tiimitekeminen ja treenit luovat tarvittavaa me-henkeä.
Nuorisotyöttömyys vaatii nopeita työllistämisratkaisuja. Monen nuoren kohdalla toimeentulotuesta on tullut pysyvä toimeentulon lähde. Meillä ei ole varaa menettää inhimillisesti, eikä kansantaloudellisesti ainuttakaan tulevaisuuden osaajaa, tekijää tai ajattelijaa. Toimeentulotukiriippuvuus on pyrittävä estämään ja nuorista on saatava koppi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä auttaisi parhaiten se, että jokainen toimeentulotukea saava nuori tavataan kasvotusten ja autetaan tarvitsemansa avun ja tuen piiriin. Ennen kaikkea koulutukseen ja töihin.
Koulutus ja työ ovat parasta sosiaaliturvaa, niin nuorten kuin aikuisten osalta. Asetan korkeat odotukset sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle, jonka kautta toivottavasti vihdoin pääsemme paneutumaan kannustinloukkujen purkamiseen. Nykytilanteen varjopuolena on se, että vaikka työtä olisi tarjolla, sitä ei ole aina kannattavaa ottaa vastaan. Pahimmillaan tuet voivat laskea niin nopeasti, että työllisenä rahaa jää vähemmän käteen kuin työttömänä.
Pienen ja kaukaisen Suomen nykyisen menestyksen kannalta tärkein oivallus on ollut epätasaisten lähtökohtien tasaaminen koulutuksella. Omista lähtökohdista riippumatta eteenpäin on päässyt, jos sinne on päättänyt ponnistella. Tasavertaiset mahdollisuudet eivät kuitenkaan saa tarkoittaa tasapäistämistä. Valinnanvapaus ja yksilölliset valinnat on valjastettava yhteiskunnan muutosvoimiksi.
1/5 SEURAAVA>>
TERVE JÄRKI KUNNIAAN
Politiikan onnistuminen mitataan tuloksissa, ei pykälien tai asetusten lukumäärässä. Terve järki ja yksilön vastuu on palautettava politiikan keskiöön.
Kuluneen vaalikauden leimaa-antaviin piirteisiin kuuluu monenlainen vapauksien lisääminen niin ihmisille kuin elinkeinotoimintaan. Olemme purkaneet useita elämää hankaloittavia turhia normeja. Joukossa on isoja, kuten kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, ja pieniä, kuten parkkikiekon muodon ja värin säätelyn poisto.
Alkoholilain kokonaisuusuudistuksessa tehtiin suuri joukko pieniä, mutta monille tärkeitä uudistuksia. Esimerkiksi ravintoloiden aukioloajat vapautuivat kokonaan ja anniskeluajoissa tuli helpotuksia. Ravintolasta saa myydä juomia myös ulos ja juomavalmistajat saavat myydä omia tuotteitaan ilman vaatimusta näennäisestä elintarvikekioskista.
Lakien ja järjestelmien pitää helpottaa ihmisten elämää - ei vaikeuttaa sitä. Ylisääntely on kallista niin julkiselle taloudelle kuin lopulta laskut maksaville yrittäjillekin. Norminpurkua on jatkettava tulevaisuudessakin. Seuraavaksi on tartuttava esimerkiksi apteekkisääntelyyn. Saadaksemme elää virkeässä ilmapiirissä, tapahtumien ja kokoontumisten järjestämisen kynnyksen tulee olla matala. Tarvittavien ilmoitusten on onnistuttava ”yhden luukun periaatteella” ja yhdellä kysymisellä. Lupaprosessien määräaikojen tulee olla kohtuulliset.
Alkoholilainsäädäntömmekään ei ole vielä kunnossa. Olemme eurooppalainen maa, jossa juhla-aterian kaikki osat on voitava hankkia samasta paikasta. Kaupan vahvuusrajoja tulee nostaa, jotta viiniä saa ostaa ruokakaupoista. Myös ravintoloille tulee antaa ulosmyyntioikeus viineihin ja anniskelun arvonlisävero on alennettava ruuan arvonlisäveron kanssa samalle tasolle. Tarvitsemme myös selkeän ratkaisun koskemaan alkoholijuomien etämyyntiä. Suomalaisille kuuluvat samat oikeudet ja vapaudet kuin muillekin EU-kansalaisille.
Julkinen hallintomme kaipaa muutenkin siirtymistä kokeilukulttuuriin. Sen sijaan, että luodaan heti jotain suurta ja valmista, on parempi lähestymistapa kokeilla pienellä kynnyksellä useampaa vaihtoehtoa. Niistä voi valita parhaat ideat, joita lähteä edistämään. Yhteiskuntamme olisi paljon ilmavampi paikka, jos näkisimme haasteiden sijaan mahdollisuuksia. Luotetaan suomalaisiin, kyllä me osaamme tehdä fiksuja ratkaisuja.
<< EDELLINEN 2/5 SEURAAVA>>
REILU TYÖELÄMÄ
Toimiva talous ja suomalaisten hyvinvointi rakentuvat työstä. Jokaisen panosta tarvitaan. Siksi työnteon ja yrittämisen on oltava aina tekijälleen kannattavaa.
Suomen talouden menestys on perinteisesti nojannut osaavan ja koulutetun työvoiman sekä periksiantamattomien yrittäjien varaan. Näin on myös tulevaisuudessa. Tämän päivän nuoret ja heidän lapsensa tulevat kuitenkin olemaan mukana työelämässä huomattavasti aikaisempia sukupolvia pidempään johtuen maamme ikärakenteesta ja huoltosuhteen heikkenemisestä.
Väestön ikääntyessä kasvaa myös monien palveluiden tarve. Vain työllä ja yrittämisellä pidämme huolta Suomen taloudesta ja turvaamme laadukkaat ja riittävät palvelut. Kaiken päätöksenteon tavoitteena onkin oltava työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. On rakennettava reilumpaa ja kannustavampaa työelämää meille jokaiselle.
Työelämään kaivataan lisää joustoa ihmisten muuttuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Samalla on huolehdittava siitä, että työnteko ja yrittäminen on aina tekijälleen joutenoloa kannattavampaa. Uudistamalla sosiaaliturvaa on nykyistä paremmin mahdollistettava lyhytaikaisen tai epäsäännöllisen työn vastaanottaminen.
Myös työn palkitsevuuteen on panostettava. Palkan on vastattava osaamista ja riitettävä asumiseen ja elämiseen myös Helsingissä. Ihmisille on jäätävä enemmän käteen tekemästään työstä. Siksi kokoomus haluaa tehdä sinivihreän verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta haittoihin ja päästöihin.
Tarvitsemme mahdollisimman monen työikäisen panoksen työelämässä ja siksi työhyvinvoinnin ja työssä jaksaminen merkitys korostuu entisestään. Molemminpuolisten joustojen ja omaa työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien on oltava jokaisella työpaikalla osa arkea. Etätyön ja osa-aikatyön on oltava mahdollista työuran eri vaiheissa. Työelämän turvan on ulotuttava niin palkansaajaan kuin yrittäjäänkin. Työpaikoilla on voitava sopia työnantajan ja työntekijän kesken siitä, miten työt fiksuimmin järjestetään. Myös hyvällä johtamisella on suuri merkitys henkilöstön hyvinvointiin ja siten työn tuottavuuteen.
Parhaassa työiässä olevien naisten työllisyys on Suomessa huomattavasti muita pohjoismaita heikompaa. Jokaisella naisella on oltava mahdollisuus perheen perustamiseen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä tai työllistymisen vaikeutumisesta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa parannetaan parhaiten työelämässä vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla ja naisen palkkaamiseen sisältyvää ”äitiriskiä” pienentämällä. Kunnianhimoinen perhevapaauudistus tarvitaan, jotta perheet voivat jakaa hoivavastuuta tasaisemmin ja naisten työmarkkina asema paranee.
Meillä ei ole varaa hukata yhtään käsiparia. Tarvitsemme mukaan kouluista valmistuvat nuoret, työn ja perheen kanssa tasapainottelevat pienten lasten vanhemmat ja ne työelämän kokeneet konkarit, joilla vielä eläkeiän kynnyksellä on haluja ja mahdollisuus antaa osaamistaan yhteiseen käyttöön. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta tai osatyökykyisyys eivät saa milloinkaan olla työnteon esteitä. Ihan jokaisen panosta paremminvointiyhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan. Siksi työelämän on oltava reilumpaa ja annettava jokaiselle mahdollisuus osallistua.
<< EDELLINEN 3/4 SEURAAVA>>
HELSINKI ANSAITSEE PUOLUSTAJANSA
Koko Suomella menee hyvin, jos Helsinki menestyy. Pääkaupunkiseutu tuottaa kolmanneksen koko maan bruttokansantuotteesta. Tämän faktan ymmärtäjiä tarvitsemme Arkadianmäelle lisää.
Nurkkakuntaisesta ajattelusta Helsingin ja muun Suomen välillä pitää päästää irti. Me emme kisaa muiden suomalaisten kaupunkien kanssa osaavasta työvoimasta tai sijoituksista, vaan kilpailijamme löytyvät Itämeren rannoilta, samoista kaupungeista, joiden hyvät käytännöt voisimme ottaa itsekin käyttöön.
Liikenteen osalta meidän tulee ottaa mallia Kööpenhaminasta, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali fillarikaupunki, jossa myös yksityisautoilijat otetaan huomioon. Terveyspalveluiden suhteen taas katse pitää kääntää kohti Tukholmaa, ja päästää suomalaisetkin valitsemaan itse. Virosta voidaan ottaa opiksi mm. sähköisistä palveluista. Ihmisten tekemät valinnat on valjastettava yhteiskuntaa uudistavaksi voimaksi.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin potkaista talous kunnolla käyntiin. Se ei onnistu vippaamalla tulevilta sukupolvilta, vaan konkreettisin, yrittäjyyttä edistävin toimin. Tarvitsemme lisää kivijalkakauppoja ja korkeuksiin kurkottavia start-upeja sekä kaikkea siltä väliltä. Lopulta kuitenkin juuri yrittäjät maksavat julkiset palvelumme.
Helsingissä hienointa on sen ainutlaatuinen luonne. Jokainen kaupunginosa on omanlaisensa - rouheaa ja hienostunutta, muttei koskaan hienostelevaa. Helsinki on hieno, pieni metropoli, vehreiden puistojen ja meren ympäröimänä. Meitä on jo yli 600 000 ja mikä parasta, lisää helsinkiläisiä on muuttamassa tulevina vuosina naapureiksemme.
Helsinki on rehellinen ja aito kaupunki. Sellainen, joka ansaitsee sinnikkään puolustajansa myös valtakunnallisessa päätöksenteossa.
<<EDELLINEN 4/5 SEURAAVA>>
RAKENTEET KUNTOON
Suomi tarvitsee rakenteellisen remontin, mutta sen tarvitsee myös moni suomalainen. Kuten yhteiskuntamme on rakennuttava vankan taloudenpidon varaan, niin myös oman hyvinvointimme on nojattava kehon ja mielen tasapainolle. Itsestään saa ja täytyy pitää huolta.
Mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ajavat ihmisiä pois työelämästä. Näistä aikuisten ongelmista kärsivät myös lapset ja nuoret. Työkyvyttömyyseläkkeelle on siirtynyt vuoden loppuun 2018 mennessä noin 26 000 alle 40-vuotiasta - taustasyynä ovat usein mielenterveyden häiriöt. Määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 20 prosenttia. Tähän ei ole varaa inhimillisesti eikä taloudellisesti.
Yhdenkään toimintakykyisen nuoren paikka ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä, vaan aktiivisena yhteiskuntamme jäsenenä. Siksi on tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus monipuoliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeelle passittamisen sijaan. Mielenterveyshäiriöiden hoitamisessa ennakointi on olennaista ja vanhemman sairastuessa koko perheen hyvinvoinnin varmistamista. Tarvitaan muun muassa varhaista puuttumista ja matalan kynnyksen palveluja. Mielenterveysongelmista kärsivien pitää saada palata mahdollisimman nopeasti oman jaksamisensa mukaan työhön tai opiskeluun. Ne pitävät toimintakykyä parhaiten yllä.
Hälyttävää on myös kaikenikäisten suomalaisten fyysisen kunnon heikentyminen ja kasvava ylipainoisuus. Suomelle kertyy UKK-instituutin mukaan runsaasta istumisesta ja liikkumattomuudesta jopa 7,5 miljardin euron kustannukset vuosittain. Niska- ja selkävaivojen aiheuttamien sairauslomien kustannukset ja tuloverojen menetykset aiheuttavat melkoisen loven valtion kanssaan. Useat näistä vaivoista olisivat hoidettavissa säännöllisellä liikkumisella. Kaikenikäiset tarvitsevat liikuntaa ja päivittäiseen liikkumiseen pitää oppia jo varhaiskasvatuksen avulla. Liikkuva koulu, harrastustakuu ja senioripassit ovat tärkeitä lisäliikuttajia.
Alkoholin aiheuttamien kustannusten on arvioitu olevan vuodessa myöskin miljardiluokkaa. Nykyinen alkoholipolitiikkamme vain pahentaa niitä ongelmia, joita se yhä sitkeästi kuvittelee olevansa ratkaisemassa. Alkoholismi on sairaus. Syyllistämisen sijasta tarvitaan fiksua valistamista ja todellista ongelmakäyttöön puuttumista, hoitoon ohjausta työpaikoilla ja päihdeäitien pakkohoitoa. Muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta - kyse on asenteista, tiedosta ja kulttuurista.
Suomessa on nykyään harvinaista, että kolme sukupolvea elää saman katon alla. Läheiset voivat asua toisella paikkakunnalla tai jopa toisessa maassa. Muuttuvat elämäntilanteet kuten eläkkeelle jäänti, leskeys tai sairastuminen voivat hiljentää sosiaalisen elämän. Erityisesti ikäihmisten kokema yksinäisyys ei kuulu suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan - silti kolmannes senioreista kärsii yksinäisyydestä. Raja-aitojen madaltaminen työn ja vapaaehtoistoiminnan osalta helpottaisi ongelmaa. Ihmisen henkinen ja sosiaalinen pääoma ei haihdu mihinkään ihmisen ikääntyessä.
Kolmen sukupolven järjestelyssä on ollut viisautensa. Sukupolvet ovat opettaneet toisiaan sekä luoneet turvallisuutta toistensa elämään. Suomessakin palvelutalon ja nuorten opiskelija-asumisen voi yhdistää, jolloin vanhukset ja nuoret voivat toimia toisiaan rauhoittavina sekä piristävinä tekijöinä. Yhteisöasuminen on yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta torjuvaa. Naapureista muodostuu parhaimmillaan toisistaan huolehtiva ystäväverkosto.
Meillä jokaisella on vastuu lähimmäisistä ja itsestämme, eikä vastuuta toisesta ihmisestä voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Sivistyneessä yhteiskunnassa jokainen ihminen tuntee olevansa rakastettu ja arvostettu.
<<EDELLINEN 5/5
Nopeaa apua nuorille
07.02.2020
Nuorten syrjäytyminen on puhuttanut ja huolettanut jo pitkään. Me-säätiö on arvioinut Suomessa olevan 60100 15-29-vuotiasta syrjäytynyttä nuorta.
Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin mukaan nuorena syrjäytyvän henkilön arvioidaan aiheuttavan yhteiskunnalle elinkaarensa aikana 1,2 miljoonan euron kustannukset. Nuoren ja tämän perheen hyvän elämänlaadun menetyksen hinta on luonnollisesti mittaamaton.
Maassamme jää myös työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain eri syistä 2 000 nuorta aikuista. Kelan mukaan alle 40-vuotiaiden täyden kansaneläkkeen saajien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 20 prosenttia. Kolme neljästä on työkyvyttömyyseläkkeellä, joista kahdeksan kymmenestä mielenterveyden häiriöiden vuoksi.
Suomessa tehdään enemmän itsemurhia kuin EU-alueella keskimäärin. Nuorten itsemurhakuolleisuus on laskenut vain vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 itsemurhaan kuoli 107 alle 25-vuotiasta. Laskiessa heidän perheensä ja läheisensä mukaan tragediaan, puhutaan tuhansista rikkimenneistä ihmisistä.Mielenterveyspoolin mukaan itsemurhien ehkäisy merkitsee yhteiskunnallemme noin 2 miljoonan euron säästöä ja ehkäisytyö on todettu erittäin kustannusvaikuttavaksi, sillä sijoitetun pääoman tuotto on noin 40-kertainen.
Meillä on Suomessa jotain todella pahasti pielessä, jos annamme yhdenkään nuoren päästä luiskahtamaan ohi turvaverkon. Meidän täytyy panostaa kaikin tavoin tulevaisuuteen eli nuoriimme.
Suomessa tehdään koko ajan hienoja kokeiluja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Esimerkiksi Vantaan kaupunki on yhdistänyt oppilaitosten arkeen erityisnuorisotyön ja palkannut 15 erityisnuorisotyöntekijää tukemaan oppilaita yläkouluissa ja ammattiopisto Variassa. Myös koulun henkilöstö saa koulutusta opiskelijoiden tukemiseen. Espoossa pilotoitiin toimivaksi havaittu nuorten masennuksen lyhytinterventio, ns. IPC-menetelmä. Turku sai puolestaan vastikään Vuoden 2019 Jakkara-palkinnon nuorisopsykiatrian toimintamallillaan. Turun kaupunki vuokraa Tyksin nuorisopsykiatrialta yläkouluihin, lukioihin ja toisen asteen kouluihinsa 10 psykiatrista sairaanhoitajaa työskentelemään viitenä päivänä viikossa koulupsykologien, kuraattorien ja terveydenhoitajien lisäksi.
Nuorisopsykiatrian toimintamallin kokeilussa nuoret pääsevät akuuteissa tapauksissa vastaanotolle päivässä tai parissa. Kaikki joka tapauksessa muutaman viikon sisällä. Yhden hoitajan vastuualueella on 1000-1500 oppilasta. On arvioitu, että oppilaista noin 10% tarvitsee psykiatrisen sairaanhoitajan apua. Yleensä 4–10 tapaamista riittää ja pitkäkestoisempaa apua tarvitsevat ohjataan erikoissairaanhoidon piiriin. Psykiatriset sairaanhoitajat tekevät sekä kotiin suuntautuvaa työtä, että auttavat opetushenkilöstöä tunnistamaan avun tarpeen tason.
Tällaista nopean ja matalan kynnyksen avun tarjoamista kouluihimme tarvitsemme maanlaajuisesti. Se auttaa vähentämään lähetteitä pahoin ruuhkautuneeseen erikoissairaanhoitoon, joka voi keskittyä tarjoamaan intensiivisempää tukea vaikeammin sairaille. Luonnollisesti se vaatii resursseja ja asian organisoimista. Pitkässä juoksussa tällainen toiminta olisi kuitenkin erittäin kustannustehokasta. Se on jo varovaisesti pääteltävissä Turun kokeilumallissa, sillä lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat vähentyneet reilut 30 prosenttia.
Suomi – sisu, sauna ja sananvapaus
06.12.2019
Maamme arvokkaimman juhlan – itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton - teemana on tänä vuonna tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat jälleen vahvasti kiinni ajassa ja haluavat kiinnittää huomiomme kunnioittavaan keskustelukulttuuriin ja luotettavan tiedon välittämiseen.
Olemme erittäin etuoikeutettu pieni kansa. Vaikka meitä on vain vajaa kuusi miljoonaa, meillä on itsenäinen maa, oma kieli rikkaine murteineen, tasa-arvoiset työpaikat ja demokratia. Maassamme vallitsee uskonnon- ja sananvapaus. Meillä lapset saavat kulkea yksin kouluun - yhteen maailman arvostetuimmista koulutusjärjestelmistä. He voivat myös sukupuolesta, seksuaalisesta suuntauksesta tai sosiaalisesta taustastaan huolimatta edetä juuri niin pitkälle kuin heidän unelmansa ja osaamisensa yltävät.
Kuten historiasta tiedämme, mitään näistä emme ole saavuttaneet ilman taistelua.
Suomalaisilla on maailmalla hyvä maine. Sekään ei ole tullut ilmaiseksi tai sattumalta. Sen maineen ovat tuoneet meille ne, joihin on maailmalla opittu luottamaan ja työnlaatu hyväksi havaittu. Suomalaisia pidetään rehellisinä ja sanansa mittaisina. Luotettavuus on meidän käyntikorttimme ja yksi arvostetuimmista piirteistämme. Me pysymme sanojemme takana ja kannamme vastuuta. Olemme myös siistiä porukkaa, pidämme luontomme puhtaana, kierrätämme sekä huolehdimme henkilökohtaisesta hygieniasta (sauna!).
Tänä maailman aikana, jolloin tietoon perustuva uutisointi joutuu kilpailemaan disinformaation ja klikkiuutisten kanssa, laatujournalismia edustavat toimittajat ovat tärkeitä totuuden puolustajia.
Olemme kulkeneet pitkän matkan journalismin polulla vuodesta 1776, jolloin ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Tieto-Sanomat julkaistiin. Maltillinen, arvokas ja toista kunnioittava kommunikointi on sivistysmaan etuoikeus. Aivan kuten maamme on joutunut taistelemaan vapauden puolesta, ei sananvapaus ole itsestäänselvyys. Meillä jokaisella on vastuu keskustelun laadusta ja tasosta. Pidetään se arvostavana ja kunnioittavana. Sen maamme vapauden ja sananvapauden puolesta taistelleet ansaitsevat.
Hyvää Itsenäisyyspäivää itsenäinen isänmaamme!
Jokaiselle lapselle arvostava ja kunnioittava lapsuus
22.11.2019
Tällä viikolla on vietetty lapsen oikeuksien viikkoa ja liput ovat liehuneet lapsille. Maassamme on liputettu lasten oikeuksia vasta vuodesta 2013 lähtien. Ensi vuodesta alkaen päivä on kalentereihin merkitty vakiintunut liputuspäivä. Olemme kulkeneet pitkän asennematkan lasten arvottomuudesta lasten oikeuksien tunnustamiseen.
Ennen Topeliuksen tarinoita kulttuurimme ei tuntenut lapsia oman elämänsä päähenkilöinä. Monipäiset – ja usein traagisen kuoleman kohtaavat - lapsijoukot nähtiin tarinoissa lähinnä sivuroolissa korostamassa aikuisen ratkaisuja. Historiamme muistuttaa maamme huutolaislapsista ja lapsityövoimasta. Tarinoissaan Topelius asettui lasten puolustajaksi ja vapauttajaksi: rakkaudella ja ymmärryksellä kasvatetaan kunniallisia kansalaisia. Suomalaiset sananlaskut kuten ”se, joka vitsaa säästää, lastaan vihaa” eivät saaneet Topeliukselta ymmärrystä. Hän korosti, ettei lapsi ole ”tuhma”, vaan pieni, viaton ihminen, joka on vasta oppimassa elämää ja sääntöjä. Vaikka Topelius vaikutti 1800-luvulla, on hänen tärkeä sanomansa edelleen ajankohtainen.
Perheväkivalta – asenne oikeutetusta alistamisesta - on pahimpia perintöjä, joita lapselle voi jättää. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan lapsi, joka on nähnyt vanhempiensa välistä pahoinpitelyä, traumatisoituu yhtä pahasti kuin häntä itseään olisi pahoinpidelty. Laajan EU-tutkimuksen mukaan suomalaisista naisista lähes puolet (47%) ovat kokeneet fyysistä väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen. Maassamme joka kolmas nainen on kokenut kumppaninsa taholta väkivaltaa. Lukuisten tutkimusten mukaan perheväkivalta ei vaikuta vain kahteen ihmiseen tai yhteen sukupolveen, vaan sen vaikutukset häpeänä, itsetunnottomuutena ja konfliktien ratkaisun työkaluttomuutena kattaa ainakin kolme sukupolvea.
Olemme väärässä päässä listaa, kun vuodesta toiseen keikumme Euroopan väkivaltalistan kärjessä perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta. Jos meidän sukupolvemme onnistuu katkaisemaan tämän kierteen, niin seuraavilla sukupolvilla olisi käytössään toimivat työkalut ja toimintamallit.
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä GREVIO julkaisi syyskuussa ensimmäisen Suomea koskevan raporttinsa, jossa se arvioi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) täytäntöönpanoa Suomessa. Suomi sai tunnustusta monista jo tehdyistä ja meneillään olevista toimenpiteistä, mutta paljon on vielä tehtävää. Emme esimerkiksi vieläkään tunnista kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja ja kompuroimme yhä lähestysmiskiellon kanssa. Raportissaan GREVIO kiinnittää erityistä huomiota myös lasten asemaan.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu ensi kuun alussa (1.12.2019.) Uudet säännökset koskevat mm. huoltajan velvollisuutta vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta. Topeliuksen 1800-luvun lapsen kunnioitusta koskevat ajatukset näkyvät nykyään myös laissa.
Jokaisen meidän velvollisuus on huolehtia lapsistamme ja turvata jokaiselle lapselle arvostava ja kunnioittava lapsuus.
Terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointi
07.11.2019
Terrorismin torjunta on noussut viime vuosina yhdeksi kansainvälisen yhteistyön merkittävimmistä kysymyksistä. Järjestäytyneen yhteiskunnan puolustaminen vaatii uudenlaisia tapoja toimia. Terrorismin torjuntaan tarvitaan laajaa valtioiden välistä yhteistyötä. Terrorismin kasvualustaa on pyrittävä estämään muun muassa radikalisoitumisen ehkäisemisellä. Samaan aikaan on käytettävä voimia terrorististen organisaatioiden toiminnan estämiseen esimerkiksi terrorismin rahoituksen eri keinojen rajoittamisella. Nämä rikollisuuden muodot muuttuvat jatkuvasti ja se edellyttää lainsäätäjiltä aktiivista toimintaa.
ISIS on aikamme suurimpia turvallisuusuhkia. Huolimatta siitä, ettei ISISin hallussa ole enää varsinaisia maa-alueita, ISISin ideologia ei ole kuollut. ISISin solut Lähi-idässä, Afrikassa ja Euroopassa muodostavat edelleen vakavan turvallisuusuhan. ISIS-propagandassa kannustetaan iskuihin länsimaita vastaan.
Kansainvälisen yhteisön tulee käyttää kaikki olemassa olevat työkalunsa ISISin kukistamiseen. OIR-operaatio, jossa Suomikin on ollut mukana vuodesta 2015 lähtien, on pyrkinyt kokonaisvaltaisella lähestymistavalla kehittämään Irakin oikeusvaltiokehitystä, hallintoa javakautta. Samalla on luotu edellytyksiä sille, ettei ISISin ideologialle synny juurtumismahdollisuuksia. Irakin vakaus on sekä Lähi-Idän että Euroopan tulevaisuuden kannalta avainasemassa. (Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_1+2019.pdf
Turkin hyökättyä Pohjois-Syyrian kurdialueelle noin kuukausi sitten, ISIS on valitettavasti saanutmahdollisuuden vahvistua. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kurdialueen vankiloissa on ollutviime vuosina noin 11 000 ISIS-taistelijaa, heistä noin 2000 ulkomaalaista. Kurdijoukkojen ilmoituksen mukaan vankiloista on jo nyt paennut noin 750-1000 ISIS-vankia.
Taistelijoiden vapautuminen vaikuttaa myös Euroopan turvallisuuteen. Suojelupoliisin mukaan ”On mahdollista, että vierastaistelijoiksi lähteneitä pyrkii palaamaan Suomeen. Pahimmillaan he voivat aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle kohonneen terroriuhan myötä.” (Lähde: https://www.supo.fi/terrorismintorjunta/vierastaistelijat). On keskeistä, että pystymme estämään vierastaistelijoiden paluun Eurooppaan ja Suomeen.
Terrorismilainsäädäntöä uudistettiin Suomessa viime hallituskaudella. Suomi kriminalisoi matkustamisen terroristisessa tarkoituksessa vuonna 2016 sekä EU:n säännösten mukaisesti tiukensi säännöksiä siten, että myös matkustamisen edistäminen ja sen rahoittaminen terroristisessa tarkoituksessa on kriminalisoitu. Myös uusi laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi otettiin käyttöön.
Lainsäädännöllisesti on vielä tehtävää. Terroristijärjestöön kuuluminen tulisi kriminalisoida pikaisesti. Esimerkiksi Norjassa terroristiryhmään kuuluminen on rikos. Tanskan hallitus puolestaan sääti juuri uuden lain koskien vierastaistelijoiden kaksoiskansalaisuuden peruuttamista. Laki on suunnattu ensisijaisesti ISISin riveissä taistelleille vierastaistelijoille.
Ruotsalaisen Maanpuolustuskorkeakoulun terrorismitutkija Magnus Ranstorp on ehdottanut Pohjoismaiden terrorismia koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista (Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10800955). Lainsäädännön yhdenmukaistaminen antaisi selkeän signaalin pohjoismaisesta oikeuskäsityksestä.
Stop häirinnälle
20.10.2019
Nuorten kokema seksuaalinen ahdistelu on puhututtanut jo vuosia. Uusin tutkimus kertoo taas karua kieltään.
Tuoreimman lasten ja nuorten hyvinvointia kartoittavan kouluterveyskyselyn mukaan teini-ikäisistä tytöistä yli kymmenesosa ja pojista viisi prosenttia on kokenut vuoden aikana seksuaalista väkivaltaa. Seksuaalinen väkivalta sisälsi intiimialueiden koskettelua vastoin tahtoa, painostamista tai pakottamista riisuuntumiseen tai seksiin vastineeksi rahasta, tavarasta tai päihteistä. Yhä nuoremmat eli 4.—5.-luokkalaiset ovat kokeneet seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä ja kuvamateriaalin näyttämistä. Kaksi prosenttia 10—11-vuotiasta on kokenut myös koskettelua ja koskettamiseen painostamista. Tämä on vastenmielinen suuntaus, joka meidän tulee ottaa vakavasti.
Sosiaalinen kanssakäyminen on siirtynyt kasvokkain tapaamisen sijasta yhä enemmän nettiin. Internet tuo eteemme koko maailman, mutta aina tuo maailma ei ole todellinen. Sosiaalisessa mediassa korostuvat menestyneen elämän esittelyt ja täydelliset vartalot tuovat helposti epärealistisia odotuksia elämälle ja ulkonäölle. Internet vääristää myös helposti vasta kehittymässä olevan seksuaalisuuden. Lisäksi sosiaalinen media mahdollistaa kiusaamisen ja hyväksikäytön eri tavalla kuin ennen.
Vuonna 2017 Oikeusministeriö käynnisti #häirinnästävapaa-kampanjan, jonka tavoitteena oli nostaa esille toimintamalleja seksuaaliseen häirintään puuttumisesta. Myös monet koulutusalan toimijat ilmoittivat sitoutuvansa nollatoleranssiin häirintää kohtaan.
Varhaiskasvatus on keskeisessä asemassa sukupuolistuneeseen väkivaltaan puuttumisessa. Suomen koulutusjärjestelmä on hyvin ansioitunut, mutta voisimmeko tuoda kouluissamme esille vielä nykyistä paremmin ihmisoikeuksia ja niiden kunnioittamista sekä taata nuorille tarpeeksi monialaisen seksuaalikasvatuksen? On tärkeää saada sisäistettyä lapsille ja nuorille selkeä tieto omista ja toisten oikeuksista ja rajoista. Näin autamme tulevaisuuden aikuisia ymmärtämään, missä raja kulkee.
Ilmastonmuutos ei ole tasa-arvoinen
12.10.2019
Ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat erityisen kipeästi kehittyvissä maissa asuviin tyttöihin.
Kansainvälinen yhteistyö on mahdollistanut parannuksia tyttöjen asemaan ja tasa-arvoon, mutta yhdessä saavutettu edistys on vaarassa ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi.
Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin selvityksen mukaan lisääntyneen kuivuuden vuoksi tytöt joutuvat käyttämään yhä suuremman osan ajastaan kotitöihin, kuten vedenhakuun. Koulu jää usein kotitöiden jalkoihin. Kuivuuden heikentäessä perheen taloudellista toimeentuloa myös riski järjestettyihin lapsiavioliittoihin kasvaa.
Mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutokseen eivät myöskään jakaudu tasa-arvoisesti. Tytöt ja naiset ovat aliedustettuina politiikassa, työmarkkinoilla ja niissä pöydissä, joissa päätetään ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Samaan aikaan kuitenkin maailmanlaajuista ilmastoliikettä johtavat tytöt ja muut nuoret.
Nämä nuoret ovat saaneet miljoonat ihmiset mukaan kirittämään hallituksiaan kohti ilmastotekoja, mutta heitä vastaan on myös hyökätty rajusti. Alaikäisten tyttöjen ikää, sukupuolta ja muita henkilökohtaisia ominaisuuksia vähättelemällä on pyritty hiljentämään nuorten huoli. Ilmastoliikkeen tytöt ansaitsevat kaiken tukemme, ja meidän tulee ottaa heidän huolensa vakavasti sekä heidät mukaan päättämään heitä koskevasta tulevaisuudesta.
Ilmastonmuutos haastaa koko ihmiskunnan, yhteiskunnat ja kansainvälisen yhteisön. Näin suuren haasteen edessä meidän ei kannata jättää merkittävää osaa maailman väestöstä – tyttöjä – kuulematta.
Suomi on ollut tasa-arvon edelläkävijä. Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on yksi kehityspolitiikkamme painopisteistä. Meillä on erinomainen mahdollisuus edistää tasa-arvoa myös ilmastopolitiikassa ja huolehtia siitä, että tyttöjen ääni kuullaan niin Suomessa kuin kansainvälisillä areenoilla. Tasa-arvon edistäminen vauhdittaa myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Tänään YK:n kansainvälisenä tyttöjen päivänä on tärkeää muistaa, että kun tytöt pääsevät mukaan päättämään, tulevaisuus on parempi kaikille.
Jaana Pelkonen ja Kristiina Salonen, Eduskunnan Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän puheenjohtajisto (mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin-Sanomissa 11.10.2019)
Luetaan yhdessä
08.09.2019
Somessa on viime viikkoina kiertänyt pilapiirros lukutaidosta. Kuvassa kaksi äitiä istuu lapsineen puiston penkillä. Toisella äidillä ja hänen lapsellaan on kännykät käsissään – toinen äiti ja lapsi lukevat kirjoja. Kännykkä-äiti kysyy kirja-äidiltä; ”Kuinka saat lapsesi lukemaan kirjoja?”. Kuvassa kiteytyy nykyajan lukemiseen liittyvä ongelma – ja ratkaisu siihen. Painin itsekin saman haasteen kanssa äitinä 2,5-vuotiaalle tyttärelleni. Käytän paljon uutisten lukemiseen ja työasioiden hoitoon kännykkää ja tablettia. Ne ovat tätä maailmaa ja lapset osaavat niitä käyttää yhä aikaisemmin. Yritän kuitenkin tuoda kirjojen maailmaa hänelle tutuksi iltasatujen ja päiväunitarinoiden kautta.
Suomi on tottunut olemaan kärkisijoilla lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa. Suomalaisnuoret ovat loistaneet korkealla osaamistasollaan kaikissa oppilasryhmissä. Samaan aikaan kuitenkin heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt ja alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on heikentynyt 10 vuodessa. Eurostatin tutkimusten (8/2016) mukaan Suomessa on enemmän koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle pudonneita nuoria kuin muissa Pohjoismaissa. Vahva lukutaito kantaa pitkälle – ja sen kehittämisen pohja luodaan jo lapsena. Lukutaitoa tulee myös ylläpitää ja kehittää koko elämän ajan. Iltasaduista tulisi siirtyä nuorten kirjoihin ja myöhemmin romaaneihin.
Esimerkin voimaa ei pidä vähätellä. Jos lukeminen on kotona ja kaveripiirissä ”cool”, lapsi ja nuori sisäistää lukemisen kulttuurin itsestäänselvyytenä. Lukemisen kuuluu olla myös leikkiä – mielikuvitusta kehittävää, hauskaa ja iloa tuottavaa. Jääkiekkoilija Kevin Lankisen lanseeraama ”Lankisen lukupiiri” ja hänen haastatteluissa antamat kommentit lukemista ovat viisasta esikuvatoimintaa. Opetushallituksen ”Poikien oppimishaasteet ja -ratkaisut vuoteen 2025” -raportissa käydään läpi monialaisia yhteistyöratkaisuja, joiden avulla poikien osaaminen saataisiin samalle tasolle tyttöjen kanssa. Yksi raportin esille nostama asia onkin isien ja miesopettajien kannustava esimerkki lukemiseen ja oppimiseen.
Lapset, joille luetaan kotona, erottuvat ikätovereistaan laajemmalla sanavarastolla ja mielikuvitusrikkaudellaan. Lukeminen lapselle on arvokas perintö. Perheen yhteiseen lukemishetkeen tarvitaan kuitenkin rauhallinen tila ilman jatkuvia ärsykkeitä. Jos kirja joutuu kilpailemaan television, tabletin ja kännykän kanssa, on peli pian menetetty. Tässäkin aikuisen toiminta siirtyy välittömästi lapselle. Jos aikuisen keskittymiskyky ei riitä lastenkirjan lukemiseen ilman jatkuvaa kännykkään vilkuilua, miten lapsikaan oppisi rauhoittamaan itsensä tarinan äärelle?
Lukemisen positiiviset vaikutukset ovat kiistattomat. Tutkimusten (OECD & PISA) mukaan lukeminen ei pelkästään kehitä lapsen kielellisiä ja matemaattisia taitoja, vaan myös resilienssiä, onnellisuutta, empatiaa, kommunikaatiotaitoja sekä kykyä rentoutua. Kun perhe lukee yhdessä, lapsi kokee itsensä rakastetuksi ja huomioiduksi. Turvallisuudentunteen syveneminen auttaa levotonta lasta rauhoittumaan. Mitä teillä luetaan tänä iltana iltasaduksi? Meillä on menossa Kissa joka luuli olevansa hiiri
Luonnossa on voimamme
31.08.2019
Suomi liputtaa lauantaina Suomen luonnolle. Amazonin – maailman keuhkojen – ollessa tulessa, asia ei voisi olla ajankohtaisempi. Vaikka luonto pärjää vallan hyvin ilman ihmistä, ihminen ei selviä ilman luontoa. Uusiutuvaa luontoa ei pitäisi pitää itsestäänselvyytenä, vaan arvostaa ja kunnioittaa sitä kuten esi-isämme tekivät. Maailman mittakaavassa Suomi on tässäkin asiassa edelläkävijä: olemme ensimmäinen maa, jonka luonnolla on oma liputuspäivä.
Tällä viikolla Suomen luonto on ollut vahvasti esillä; Erämessujen ohella on vietetty Puunhalausviikkoa, järjestetty Suomen Partiolaisten toimesta Suomen suurin metsäseminaari ja maamme luomutilat ovat esitelleet toimintaansa. Kulttuurissamme on ollut tapana naureskella puunhalaajille. Ei kannattaisi - vaan mennä itsekin metsään.
Saamme koko ajan lisää tutkimustietoa, miten elämällä synenergiassa luonnon kanssa, voimme itsekin paremmin. Ilman tutkimuksiakin tunnemme kehossamme luonnon vaikutuksen. Stressi ja ahdistus jäävät metsään, sillä luonto laskee verenpainettamme ja tasaannuttaa pulssiamme. Jättämällä hälyn ja kuuntelemalla luonnon ääniä, keskittymiskykymme paranee. Luonnossa leikkimisen on havaittu edistävän lasten oppimista ja ongelmanratkaisukykyä. Suomi on yksi johtavista maista metsän terveysvaikutusten tutkimisessa. Ehkä se, että meillä on edelleen vahva luontoyhteys, tekee meistä melko lailla täysipäistä kansaa.
Suomella on loistavat mahdollisuudet profiloitua luontomatkailun kultamaaksi. Luultavasti mikään ei ole kiinalaisen suurkaupungin asukkaalle ihmeellisempää kuin hengittää puhdasta ilmaa tai japanilaiselle turistiryhmälle poimia hotellin takapihan metsästä mustikoita. Jokamiehen oikeus saattaa olla revontulia ihmeellisempi asia.
Erittäin tervetullut on monien suomalaisten yritysten suuntautuminen Green Care-toimintaan. Luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvä ammatillinen toiminta edistää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Positiivisia tuloksia on saatu mm. eläinavusteisen toiminnan käyttämisestä niin lastensuojelussa kuin työhyvinvoinnissa. Kehittämällä tällaista toimintaa, meillä on mahdollisuus sekä parempivointiseen yhteisöön että uuteen aluevaltaukseen matkailualalla.
Vaikka me suomalaiset olemme lähteneet metsästä, metsä ei ole lähtenyt meistä. Onneksi. Ehkä kansamme muistaa vanhan intiaaniviisauden todeksi:
”Vasta kun viimeinen puu on kaadettu
Vasta kun viimeinen kala on pyydetty
Vasta kun viimeinen joki on myrkytetty
Vasta sitten te huomaatte, ettei rahaa voi syödä”
Hyvää Suomen luonnon päivää! Pidetään siitä ja toisistamme hyvää huolta!