-
Yhdenvertaisuus kuuluu kaikille.
-
Terve järki kunniaan
-
Reilu työelämä
-
Helsinki ansaitsee puolustajansa.
-
Rakenteet kuntoon
Politiikka
Suomalaiset ovat selviytyjäkansaa. Sisu, ahkeruus, osaaminen ja päämäärätietoisuus ovat avaimia paremman tulevaisuuden rakentamisessa.
Avointa yhteiskuntaa ja liberaalia demokratiaa haastetaan tällä hetkellä monta suunnalta. Kasvavan epävarmuuden edessä helppo ratkaisu on kääntyä sisäänpäin. Kukoistavien kaupunkien menestys on kuitenkin kautta aikojen perustunut avoimuudelle ja vastavuoroisuudelle – halulle ymmärtää erilaisuutta sekä oppia uutta.
Suomi on yksi maailman parhaista maista ja Helsinki parhaista kaupungeista. Tämä maa ja kaupunki on rakennettu yhteistyöllä ja onnistuneen dialogin voimalla. Ilman toistemme kunnioittamista, yhteistyötä ja uskoa tulevaan emme ennenkään pärjänneet. Samaa asennetta tarvitaan edelleen.
Teemat
REILU TYÖELÄMÄ
Toimiva talous ja suomalaisten hyvinvointi rakentuvat työstä. Jokaisen panosta tarvitaan. Siksi työnteon ja yrittämisen on oltava aina tekijälleen kannattavaa.
Helsinki ansaitsee puolustajansa
Koko Suomella menee hyvin, jos Helsinki menestyy. Pääkaupunkiseutu tuottaa kolmanneksen koko maan bruttokansantuotteesta. Tämän faktan ymmärtäjiä tarvitsemme Arkadianmäelle lisää.
Rakenteet kuntoon
Suomi tarvitsee rakenteellisen remontin, mutta sen tarvitsee myös moni suomalainen. Kuten yhteiskuntamme on rakennuttava vankan taloudenpidon varaan, niin myös oman hyvinvointimme on nojattava kehon ja mielen tasapainolle. Itsestään saa ja täytyy pitää huolta.
Jaana
Tolkun ihminen
#äiti #kansainvälinen #yhdenvertainen #avoin #liberaali #reilu #helsinkiläinen #asennekohdallaan
Olen Helsingissä koko aikuisikäni asunut, opiskellut ja työskennellyt pienen tyttären äiti, yrittäjä, mediatyöläinen sekä Kokoomuksen kansanedustaja (2011-2023).
Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Haluan vaikuttaa yhteisiin asioihimme – kantaa oman korteni kekoon paremman huomisen eteen. Kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan vei minut opiskelemaan valtiotieteitä yliopistoon. Valmistuin valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2008.
Valtiotieteiden maisterin tutkinnon lisäksi olen opiskellut radiolinjalla Laajasalon opistossa. Erilaisten juontaja/toimittajatöiden ja Suomea ristiin rastiin kiertämisen kautta olen päässyt tutustumaan yhteiskuntaamme hyvin monipuolisesti. Yksi ikimuistoisimmista hetkistä juontajaurallani oli kansainvälisten Euroviisujen juontaminen Helsingissä vuonna 2007 järjestetyissä kotikisoissa.
Perhe on elämäni peruskivi. Olen kotoisin lahtelaisesta karjalaislähtöisestä työläisperheestä. Pienestä tytöstä asti olen tottunut kantamaan vastuun paitsi itsestäni myös läheisistäni ja parhaani mukaan elinympäristöstäni. Työläistausta näkyy selvästi suhteessani työhön ja ahkeruuteen. Lapsuudenkotini korosti yritteliäisyyttä ja työnteon arvostamista. On vaikea kuvitella, että luovuttaisin ja lakkaisin yrittämästä - niin tärkeä perusarvo työn tekeminen minulle on.
Olen varttunut kulttuurissa, jossa läheiset huolehtivat toisistaan. Isovanhemmista huolehtiminen on aina kuulunut perheenjäsenille sen sijaan, että vastuu sysättäisiin yhteiskunnalle tai ulkopuolisille. Tämä välittäminen ja erityisesti sen huutava puute yhteiskunnassamme on ajanut minut politiikkaan.
Olen tunnollinen, aikaansaava ja vilpittömän utelias. Haluan ymmärtää niin suuret asiakokonaisuudet kuin pienet yksityiskohdatkin. Ne hommat joihin tartun, hoidan kunnialla loppuun saakka. Oikeudenmukaisuus, koulutus, sivistys, yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys ja välittäminen ovat kantavia arvojani. Vapaus ja vastuu sekä oikeus ja velvollisuus kulkevat tiiviisti käsi kädessä.
Luottamustoimet
Jaanasta sanottua
"On ollut ilo seurata Jaanan määrätietoisia otteita ja hänen haluaan vaikuttaa asioihin. Hän on näyttänyt olevansa ahkera ja vastuuntuntoinen sekä omille tavoitteilleen omistautunut. Arvostan myös hänen taitoaan ajatella itsenäisesti ja kiinnostua mitä erilaisimmista asioista. Toivon Jaanalle jatkossakin menestystä ja vielä pitkää matkaa politiikan parissa! "
"Tulee kiitollinen fiilis, kun näin hieno tyyppi antaa täyden panoksensa Suomen ja suomalaisten puolesta. Olen tukenut Jaanaa aivan poliittisen uransa alusta asti. Alussa oli into, järki ja nälkä muuttaa asioita. Nyt paketissa on edellisten lisäksi myös rutkasti kokemusta politiikasta ja elämästä. Toivon Suomen ja suomalaisten puolesta, että Jaanan taival politiikassa jatkuu mahdollisimman pitkään "
"Jaana on aidosti vapauden kannattaja. Hän haluaa Suomen, jossa jokaisella on oikeus elää tavallaan vapaana turhasta holhouksesta, mutta niin, että kaikista pidetään tarvittaessa huolta eikä ketään jätetä haasteidensa kanssa yksin. Arvostan Jaanaa myös siitä, että hän on tehnyt erinomaista työtä erityisesti nuorten hyvinvoinnin ja työllisyyden parantamiseksi."
"Ymmärrys ja kiinnostus tärkeitä asioita ja arvoja kohtaan. Liberaali ravintola-alan vapauttaja. Vahva ja rohkea suunnan näyttäjä. Sisukas ja fiksu kansanedustaja, joka pitää huolen, että päätöksiä tapahtuu ja homma etenee järkevällä tavalla. Mä ja Me ollaan Jaana Pelkosen tiimissä. "
YHTEYS
In English
I am a third term member of the Finnish Parliament, entrepreneur and media professional. I've lived in Helsinki all my adult life.
I've always been interested in social and political issues, and in doing my part in the building of an improved tomorrow. This interest led me to studying political science at Helsinki University. After earning my master's degree in political science in 2008, I spent a few years working at the Finnish Parliament as an aid for the Minister of Communications. I wanted to see how the system works, how I'd be able to get things done if I got elected, which was my long term goal. I earned a seat in the Helsinki City Council in 2009.
I have supported myself as a private entrepreneur in the media for fifteen years. In addition to my more visible role as the presenter in numerousTV-programs – the most memorable of which was the 2007 International Eurovision Song Contest here in Helsinki which I co-hosted - my work hosting private functions and events has taken me all over Finland and has allowed me to familiarize myself with the workings of Finnish society from the grassroots level all the way to the top. I have also gained an understanding of how important it is for Finland to play an active role internationally. That mindset and the various languages I speak have served me well when participating in Council of Europe meetins.
Family means everything to me. I'm from a blue collar, Karelian immigrant family from Lahti. I grew up taking care of myself, my loved-ones, and, to the best of my ability, the community. I attribute my appreciation of working hard and being industrious to my working class background. I can't imagine ever giving up or not trying – that's how fundamentally important work is to me.
A central element of the environment in which I grew up was taking care of the ones you hold dear. Family members cared for aging parents and grandparents. That responsibility was not delegated to outsiders or officials. It was this sense of personal involvement, and the realization of how endangered this sense of community was becoming, that ultimately got me involved in politics.
I am hardworking, effective, and curious. My goal is to understand the big picture, as well as the smaller details. What ever I take on, I finish. Equality, education, tolerance, and caring for others are core values to me. With freedom comes responsibility. My goal is to work towards a globally integrated, just, and successful Finland.
Jaana Pelkonen 2023. Sivuston suunnittelu ja toteutus DevNet Oy.
REILU TYÖELÄMÄ
Toimiva talous ja suomalaisten hyvinvointi rakentuvat työstä. Jokaisen panosta tarvitaan. Siksi työnteon ja yrittämisen on oltava aina tekijälleen kannattavaa.
Suomen talouden menestys on perinteisesti nojannut osaavan ja koulutetun työvoiman sekä periksiantamattomien yrittäjien varaan. Näin on myös tulevaisuudessa. Tämän päivän nuoret ja heidän lapsensa tulevat kuitenkin olemaan mukana työelämässä huomattavasti aikaisempia sukupolvia pidempään johtuen maamme ikärakenteesta ja huoltosuhteen heikkenemisestä.
Väestön ikääntyessä kasvaa myös monien palveluiden tarve. Vain työllä ja yrittämisellä pidämme huolta Suomen taloudesta ja turvaamme laadukkaat ja riittävät palvelut. Kaiken päätöksenteon tavoitteena onkin oltava työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. On rakennettava reilumpaa ja kannustavampaa työelämää meille jokaiselle.
Työelämään kaivataan lisää joustoa ihmisten muuttuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Samalla on huolehdittava siitä, että työnteko ja yrittäminen on aina tekijälleen joutenoloa kannattavampaa. Uudistamalla sosiaaliturvaa on nykyistä paremmin mahdollistettava lyhytaikaisen tai epäsäännöllisen työn vastaanottaminen.
Myös työn palkitsevuuteen on panostettava. Palkan on vastattava osaamista ja riitettävä asumiseen ja elämiseen myös Helsingissä. Ihmisille on jäätävä enemmän käteen tekemästään työstä. Siksi kokoomus haluaa tehdä sinivihreän verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta haittoihin ja päästöihin.
Tarvitsemme mahdollisimman monen työikäisen panoksen työelämässä ja siksi työhyvinvoinnin ja työssä jaksaminen merkitys korostuu entisestään. Molemminpuolisten joustojen ja omaa työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien on oltava jokaisella työpaikalla osa arkea. Etätyön ja osa-aikatyön on oltava mahdollista työuran eri vaiheissa. Työelämän turvan on ulotuttava niin palkansaajaan kuin yrittäjäänkin. Työpaikoilla on voitava sopia työnantajan ja työntekijän kesken siitä, miten työt fiksuimmin järjestetään. Myös hyvällä johtamisella on suuri merkitys henkilöstön hyvinvointiin ja siten työn tuottavuuteen.
Parhaassa työiässä olevien naisten työllisyys on Suomessa huomattavasti muita pohjoismaita heikompaa. Jokaisella naisella on oltava mahdollisuus perheen perustamiseen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä tai työllistymisen vaikeutumisesta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa parannetaan parhaiten työelämässä vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla ja naisen palkkaamiseen sisältyvää ”äitiriskiä” pienentämällä. Kunnianhimoinen perhevapaauudistus tarvitaan, jotta perheet voivat jakaa hoivavastuuta tasaisemmin ja naisten työmarkkina asema paranee.
Meillä ei ole varaa hukata yhtään käsiparia. Tarvitsemme mukaan kouluista valmistuvat nuoret, työn ja perheen kanssa tasapainottelevat pienten lasten vanhemmat ja ne työelämän kokeneet konkarit, joilla vielä eläkeiän kynnyksellä on haluja ja mahdollisuus antaa osaamistaan yhteiseen käyttöön. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta tai osatyökykyisyys eivät saa milloinkaan olla työnteon esteitä. Ihan jokaisen panosta paremminvointiyhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan. Siksi työelämän on oltava reilumpaa ja annettava jokaiselle mahdollisuus osallistua.
<< EDELLINEN 3/4 SEURAAVA>>
HELSINKI ANSAITSEE PUOLUSTAJANSA
Koko Suomella menee hyvin, jos Helsinki menestyy. Pääkaupunkiseutu tuottaa kolmanneksen koko maan bruttokansantuotteesta. Tämän faktan ymmärtäjiä tarvitsemme Arkadianmäelle lisää.
Nurkkakuntaisesta ajattelusta Helsingin ja muun Suomen välillä pitää päästää irti. Me emme kisaa muiden suomalaisten kaupunkien kanssa osaavasta työvoimasta tai sijoituksista, vaan kilpailijamme löytyvät Itämeren rannoilta, samoista kaupungeista, joiden hyvät käytännöt voisimme ottaa itsekin käyttöön.
Liikenteen osalta meidän tulee ottaa mallia Kööpenhaminasta, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali fillarikaupunki, jossa myös yksityisautoilijat otetaan huomioon. Terveyspalveluiden suhteen taas katse pitää kääntää kohti Tukholmaa, ja päästää suomalaisetkin valitsemaan itse. Virosta voidaan ottaa opiksi mm. sähköisistä palveluista. Ihmisten tekemät valinnat on valjastettava yhteiskuntaa uudistavaksi voimaksi.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin potkaista talous kunnolla käyntiin. Se ei onnistu vippaamalla tulevilta sukupolvilta, vaan konkreettisin, yrittäjyyttä edistävin toimin. Tarvitsemme lisää kivijalkakauppoja ja korkeuksiin kurkottavia start-upeja sekä kaikkea siltä väliltä. Lopulta kuitenkin juuri yrittäjät maksavat julkiset palvelumme.
Helsingissä hienointa on sen ainutlaatuinen luonne. Jokainen kaupunginosa on omanlaisensa - rouheaa ja hienostunutta, muttei koskaan hienostelevaa. Helsinki on hieno, pieni metropoli, vehreiden puistojen ja meren ympäröimänä. Meitä on jo yli 600 000 ja mikä parasta, lisää helsinkiläisiä on muuttamassa tulevina vuosina naapureiksemme.
Helsinki on rehellinen ja aito kaupunki. Sellainen, joka ansaitsee sinnikkään puolustajansa myös valtakunnallisessa päätöksenteossa.
<<EDELLINEN 4/5 SEURAAVA>>
RAKENTEET KUNTOON
Suomi tarvitsee rakenteellisen remontin, mutta sen tarvitsee myös moni suomalainen. Kuten yhteiskuntamme on rakennuttava vankan taloudenpidon varaan, niin myös oman hyvinvointimme on nojattava kehon ja mielen tasapainolle. Itsestään saa ja täytyy pitää huolta.
Mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ajavat ihmisiä pois työelämästä. Näistä aikuisten ongelmista kärsivät myös lapset ja nuoret. Työkyvyttömyyseläkkeelle on siirtynyt vuoden loppuun 2018 mennessä noin 26 000 alle 40-vuotiasta - taustasyynä ovat usein mielenterveyden häiriöt. Määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 20 prosenttia. Tähän ei ole varaa inhimillisesti eikä taloudellisesti.
Yhdenkään toimintakykyisen nuoren paikka ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä, vaan aktiivisena yhteiskuntamme jäsenenä. Siksi on tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus monipuoliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeelle passittamisen sijaan. Mielenterveyshäiriöiden hoitamisessa ennakointi on olennaista ja vanhemman sairastuessa koko perheen hyvinvoinnin varmistamista. Tarvitaan muun muassa varhaista puuttumista ja matalan kynnyksen palveluja. Mielenterveysongelmista kärsivien pitää saada palata mahdollisimman nopeasti oman jaksamisensa mukaan työhön tai opiskeluun. Ne pitävät toimintakykyä parhaiten yllä.
Hälyttävää on myös kaikenikäisten suomalaisten fyysisen kunnon heikentyminen ja kasvava ylipainoisuus. Suomelle kertyy UKK-instituutin mukaan runsaasta istumisesta ja liikkumattomuudesta jopa 7,5 miljardin euron kustannukset vuosittain. Niska- ja selkävaivojen aiheuttamien sairauslomien kustannukset ja tuloverojen menetykset aiheuttavat melkoisen loven valtion kanssaan. Useat näistä vaivoista olisivat hoidettavissa säännöllisellä liikkumisella. Kaikenikäiset tarvitsevat liikuntaa ja päivittäiseen liikkumiseen pitää oppia jo varhaiskasvatuksen avulla. Liikkuva koulu, harrastustakuu ja senioripassit ovat tärkeitä lisäliikuttajia.
Alkoholin aiheuttamien kustannusten on arvioitu olevan vuodessa myöskin miljardiluokkaa. Nykyinen alkoholipolitiikkamme vain pahentaa niitä ongelmia, joita se yhä sitkeästi kuvittelee olevansa ratkaisemassa. Alkoholismi on sairaus. Syyllistämisen sijasta tarvitaan fiksua valistamista ja todellista ongelmakäyttöön puuttumista, hoitoon ohjausta työpaikoilla ja päihdeäitien pakkohoitoa. Muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta - kyse on asenteista, tiedosta ja kulttuurista.
Suomessa on nykyään harvinaista, että kolme sukupolvea elää saman katon alla. Läheiset voivat asua toisella paikkakunnalla tai jopa toisessa maassa. Muuttuvat elämäntilanteet kuten eläkkeelle jäänti, leskeys tai sairastuminen voivat hiljentää sosiaalisen elämän. Erityisesti ikäihmisten kokema yksinäisyys ei kuulu suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan - silti kolmannes senioreista kärsii yksinäisyydestä. Raja-aitojen madaltaminen työn ja vapaaehtoistoiminnan osalta helpottaisi ongelmaa. Ihmisen henkinen ja sosiaalinen pääoma ei haihdu mihinkään ihmisen ikääntyessä.
Kolmen sukupolven järjestelyssä on ollut viisautensa. Sukupolvet ovat opettaneet toisiaan sekä luoneet turvallisuutta toistensa elämään. Suomessakin palvelutalon ja nuorten opiskelija-asumisen voi yhdistää, jolloin vanhukset ja nuoret voivat toimia toisiaan rauhoittavina sekä piristävinä tekijöinä. Yhteisöasuminen on yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta torjuvaa. Naapureista muodostuu parhaimmillaan toisistaan huolehtiva ystäväverkosto.
Meillä jokaisella on vastuu lähimmäisistä ja itsestämme, eikä vastuuta toisesta ihmisestä voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Sivistyneessä yhteiskunnassa jokainen ihminen tuntee olevansa rakastettu ja arvostettu.
<<EDELLINEN 5/5
Etusivu
01.01.1970
Palstan HTML sisältö
Uutislinkit
01.01.1970
Uutislinkkejä
Tällä ohjelmalla viinaralli seis ja terve suhde alkoholiin
https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/2viinaralli%20jaanapelkonen-29086
Toivola ja Pelkonen perustelevat, miksi tasa-arvoinen avioliittolaki pitäisi laatia
https://www.hs.fi/hstv/uutiset/v1416455414490
Jaana Pelkonen: Rajoituspolitiikka lisää parisuhdeväkivaltaa
https://www.iltalehti.fi/uutiset/2014111818848882_uu.shtml
Kokoomuksen Jaana Pelkonen pyrkii toiselle kaudelle eduskunnassa
https://www.hs.fi/politiikka/a1411955213896
https://www.verkkouutiset.fi/politiikka/timo_heinonen_suomi_talkoot-25182
Heikki Autto, Jaana Pelkonen ja Timo Heinonen haastavat suomalaiset ruokatalkoisiin!
Suomen sossusta löytyi aukko: Nuorille jaetaan rahaa heitä tapaamatta
https://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288607298255.html
Jaana Pelkonen: Alkoholiveroa alennettava
https://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288605168024.html
Jaana Pelkonen hallitukselle: Alkoholiveron korotus ei enää toimi – "ainoa keino asteittainen alentaminen"
https://www.verkkouutiset.fi/politiikka/pelkonen%20alkoholivero%20kirjallinen%20kysymys-9268
Asiantuntijat huolissaan äitien alkoholinkäytöstä – lasillinenkin voi olla liikaa
https://www.hs.fi/kotimaa/a1379823024930
Jaana Pelkonen ja Pia Kauma: Raskaana olevat päihdeäidit pitää saada tahdonvastaiseen hoitoon
https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/pelkonen%20kauma%20paihdeaiti-8762
Uuden kansanedustajan kyvykkyys tulee nopeasti esiin
Jaana Pelkonen: Nuorten paikka ei ole eläkkeellä
Jaana Pelkonen kommentoi lasten missikohua
Jaana Pelkonen ajaa kesäautoja maksualueille Helsingin ulkopuolelle
Historiallinen kesäistunto puhuttaa kansanedustajia
Jaana Pelkonen: Internet-yhteydestä eurooppalainen ihmisoikeus
Kansanedustaja Jaana Pelkonen: "Joutilaisuus ei tee kenellekään hyvää"
Urheilun kaupallistuminen huoletti kansanedustajia
Jaana Pelkonen: "Alkoholimainonnan kieltolakiesitys ontuu!"
Kokoomukselle ja SDP:lle eniten paikkoja HOK-Elannon edustajistoon
Jaana Pelkonen vaatii rikostaustaselvityksiä vanhusten parissa työskenteleville
Kansanedustaja: Alkoholi mukaan ravintolapäivään
Jaana Pelkonen Iltalehden blogissa: Pop up -ravintoloille anniskeluluvat
Jokaiselle 300–500 €/kk? – Kansanedustaja hurjistui
Jaana Pelkonen haastoi tulevan presidentin erikoiseen mittelöön
Kansanedustaja Jaana Pelkonen haluaa piikityshuoneita narkomaaneille
Kansanedustajat luovuttivat valtakirjansa tarkastettaviksi
Äänestäjät tiukkoina ehdokkaiden myyntipuheille
Lue koko uutinen ja katso video
Viivi Pumpanen valitsi Jaana Pelkosen
Malli-juontaja ja pr-nainen Viivi Pumpanen äänestää Helsingin vaalipiirissä.
Jaana Pelkonen Eduskuntaan 2011 Facebookissa
Siirry Jaanan Facebook -ryhmään tästä
Jaana Pelkonen kohukolumnistaan: Kritiikki ei hetkauta
Jaana Pelkonen kirjoitti naisten asemasta verkkolehti Uuden Suomen puheenvuoroonsa. Jaanan kirjoitus on kerännyt paljon kritiikkiä, mutta se ei naista hetkauta.
Kirjoituksessaan "Onko nainen naiselle susi?" Jaana kehottaa naisia puolustamaan rohkeammin toisiaan ja asemiaan, sillä Jaanan mielestä tasa-arvoiseen yhteiskuntaan on vielä pitkä matka.
Jaana Pelkonen arvostelee Suomen naisia
Juontaja-poliitikko, kansanedustajaehdokas Jaana Pelkonen arvostelee suomalaisia naisia blogissaan, joka on julkaistu tänään kansainvälisenä naistenpäivänä.
Naisten käytös ihmetyttää : "Naisissa itsessään on vikaa"
Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas, juontajana tunnetuksi tullut Jaana Pelkonen pohtii blogissaan, miksi tasa-arvokehitys Suomessa junnaa paikallaan. Naiset ovat yhä aliedustettuina pörssiyhtiöiden huippupaikoilla ja jäljessä miesten palkkatasosta. Pelkonen kysyy, onko nainen naiselle susi.
Jaana Pelkonen lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin
Televisiojuontaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Jaana Pelkonen (kok) lähtee ehdolle kevään eduskuntavaaleihin.
Pelkonen, 34, kertoo olleensa aina kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.
- Olen mielestäni tekijä, en passiivinen valittaja, hän naurahtaa.
Jaana Pelkonen pyrkii eduskuntaan
Juontaja Jaana Pelkonen on asettunut ehdolle eduskuntavaaleihin Helsingin Kokoomuksen listoilta, kerrotaan Kokoomuksen nettisivujen tiedotteessa.
Jaana kertoo tiedotteessa päättäneensä viimein reilun kymmenen vuoden harkinta-ajan. Pelkonen on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi vuonna 2008 ja hän on toiminut viestintäministeri Suvi Lindénin eduskunta-avustajana.
Jaana Pelkonen pyrkii eduskuntaan
Kokoomuksen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, yrittäjä Jaana Pelkonen (34) asettuu ehdolle eduskuntavaaleissa. Asiasta kertoo MTV3. Pelkonen on Helsingin sosiaalilautakunnan jäsen ja sen 1. aikuispalvelujaoston puheenjohtaja. Lisäksi Pelkonen on HSL - liikennekuntayhtymän hallituksen jäsen.
Jaana Pelkosesta kokoomuksen eduskuntaehdokas
Euroviisujuontajana parhaiten tunnettu kaupunginvaltuutettu Jaana Pelkonen, 34, pyrkii kokoomuksen kansanedustajaksi Helsingistä.
Valtiotieteen maisteri, yrittäjä ja kansanedustajan avustajanakin työskennellyt Jaana Pelkonen sai kunnallisvaaleissa 2008 Helsingissä 3518 ääntä. Niillä hän sijoittui kokoomuksessa kolmanneksi.
Jaana Pelkonen pyrkii eduskuntaan
"Olen jo pikkutytöstä asti haaveillut kansanedustajuudesta."
Televisiosta tuttu ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Jaana Pelkonen (kok) lähtee ehdolle eduskuntaan.
Eduskuntaan pyrkivä Jaana Pelkonen:
Julkkisehdokkaan maine ei haittaa
Juontajana tunnetuksi tullut Jaana Pelkonen on saanut julkisuudessa työskennellessään käydä niin mielenkiintoisen elämänkoulun, ettei pidä julkkiksen titteliä haittana eduskuntavaaleissakaan.
– Niitä ihmisiä on varmasti paljon, jotka kutsuvat minua julkkishömppäehdokkaaksi lopun ikäni. Mutta sitä ei voi kukaan ymmärtää, miten paljon olen saanut kokea, nähdä ja kasvaa julkista työtä tehdessäni. Sellaista ei millään rahalla tai koulutuksella saa. Joku voi nähdä sen taakkana, mutta minä en antaisi sitä kokemusta pois, Jaana kommentoi.
Paradise Oskar Ylelle: Rkp pyysi ehdokkaaksi
Suomen euroviisuedustaja Paradise Oskar eli Axel Ehnström paljasti tiistaina Ylen Puoli seitsemän -showssa, että viisuvoiton jälkeen häntä pyydettiin Rkp:n ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa.
Hän kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta.
Tässä menee kaupunginvaltuutettu Pelkonen
Helsingin uusi kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa keskiviikkona. Valtaisalla äänimäärällä valtuustoon mennyt Jaana Pelkonen odotti ensimmäistä kokoustaan mielenkiinnolla.
Jaana Pelkonen julkkisten ääniharava
Syksyn kunnallisvaaleissa oli ehdolla suuri joukko julkkisehdokkaita.
Julkkiksista eniten ääniä keräsi ministeri Suvi Lindénin avustajana työskentelevä Jaana Pelkonen, joka pyrki Helsingin valtuustoon kokoomuksen listoilta. Pelkonen sijoittui yli 3 450 äänellään koko maan ääniharavien listalla 15:nneksi.
Oma kaupunki
Jaana Pelkonen pyrkii Helsingin valtuustoon
Helsingin kokoomuksen piirihallitus asettaa maanantaina Jaana Pelkosen puolueen ehdokkaaksi lokakuun kunnallisvaaleihin, kertoo Ilta-Sanomat.
Jaana Pelkosesta Suvi Lindénin avustaja
Juontajana tunnetuksi tulleesta Jaana Pelkosestatulee viestintäministeri Suvi Lindénin eduskunta-avustaja, kertoo Ilta-Sanomat.
Jaana Pelkonen eduskunta-avustajaksi
Juontaja, valtiotieteiden maisteri Jaana Pelkonen, 31, pääsi eduskuntaan töihin.
Saatuaan hiljattain viestintää käsittelevän gradunsa valmiiksi hän otti yhteyttä kokoomuksen puoluetoimistoon ja ilmoitti olevansa halukas työskentelemään politiikassa.
Jaana Pelkonen haluaa politiikoksi
Suosikkijuontaja Jaana Pelkonen yllättää kertomalla, että hän suunnittelee poliittista uraa.
Jaana Pelkonen haaveilee yhä politiikasta
Sirkeää juontajaa Jaana Pelkosta kosiskeltiin kokoomuksen ehdokkaaksi kevään eduskuntavaaleihin, mutta 25-vuotias neito kieltäytyi kunniasta hyvissä ajoin ennen vaalitaistelun alkua.
REILU TYÖELÄMÄ
01.01.1970
REILU TYÖELÄMÄ
Toimiva talous ja suomalaisten hyvinvointi rakentuvat työstä. Jokaisen panosta tarvitaan. Siksi työnteon ja yrittämisen on oltava aina tekijälleen kannattavaa.
Suomen talouden menestys on perinteisesti nojannut osaavan ja koulutetun työvoiman sekä periksiantamattomien yrittäjien varaan. Näin on myös tulevaisuudessa. Tämän päivän nuoret ja heidän lapsensa tulevat kuitenkin olemaan mukana työelämässä huomattavasti aikaisempia sukupolvia pidempään johtuen maamme ikärakenteesta ja huoltosuhteen heikkenemisestä.
Väestön ikääntyessä kasvaa myös monien palveluiden tarve. Vain työllä ja yrittämisellä pidämme huolta Suomen taloudesta ja turvaamme laadukkaat ja riittävät palvelut. Kaiken päätöksenteon tavoitteena onkin oltava työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. On rakennettava reilumpaa ja kannustavampaa työelämää meille jokaiselle.
Työelämään kaivataan lisää joustoa ihmisten muuttuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Samalla on huolehdittava siitä, että työnteko ja yrittäminen on aina tekijälleen joutenoloa kannattavampaa. Uudistamalla sosiaaliturvaa on nykyistä paremmin mahdollistettava lyhytaikaisen tai epäsäännöllisen työn vastaanottaminen.
Myös työn palkitsevuuteen on panostettava. Palkan on vastattava osaamista ja riitettävä asumiseen ja elämiseen myös Helsingissä. Ihmisille on jäätävä enemmän käteen tekemästään työstä. Siksi kokoomus haluaa tehdä sinivihreän verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta haittoihin ja päästöihin.
Tarvitsemme mahdollisimman monen työikäisen panoksen työelämässä ja siksi työhyvinvoinnin ja työssä jaksaminen merkitys korostuu entisestään. Molemminpuolisten joustojen ja omaa työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien on oltava jokaisella työpaikalla osa arkea. Etätyön ja osa-aikatyön on oltava mahdollista työuran eri vaiheissa. Työelämän turvan on ulotuttava niin palkansaajaan kuin yrittäjäänkin. Työpaikoilla on voitava sopia työnantajan ja työntekijän kesken siitä, miten työt fiksuimmin järjestetään. Myös hyvällä johtamisella on suuri merkitys henkilöstön hyvinvointiin ja siten työn tuottavuuteen.
Parhaassa työiässä olevien naisten työllisyys on Suomessa huomattavasti muita pohjoismaita heikompaa. Jokaisella naisella on oltava mahdollisuus perheen perustamiseen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä tai työllistymisen vaikeutumisesta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa parannetaan parhaiten työelämässä vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla ja naisen palkkaamiseen sisältyvää ”äitiriskiä” pienentämällä. Kunnianhimoinen perhevapaauudistus tarvitaan, jotta perheet voivat jakaa hoivavastuuta tasaisemmin ja naisten työmarkkina asema paranee.
Meillä ei ole varaa hukata yhtään käsiparia. Tarvitsemme mukaan kouluista valmistuvat nuoret, työn ja perheen kanssa tasapainottelevat pienten lasten vanhemmat ja ne työelämän kokeneet konkarit, joilla vielä eläkeiän kynnyksellä on haluja ja mahdollisuus antaa osaamistaan yhteiseen käyttöön. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta tai osatyökykyisyys eivät saa milloinkaan olla työnteon esteitä. Ihan jokaisen panosta paremminvointiyhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan. Siksi työelämän on oltava reilumpaa ja annettava jokaiselle mahdollisuus osallistua.
<< EDELLINEN 3/4 SEURAAVA>>
Helsinki ansaitsee puolustajansa
01.01.1970
HELSINKI ANSAITSEE PUOLUSTAJANSA
Koko Suomella menee hyvin, jos Helsinki menestyy. Pääkaupunkiseutu tuottaa kolmanneksen koko maan bruttokansantuotteesta. Tämän faktan ymmärtäjiä tarvitsemme Arkadianmäelle lisää.
Nurkkakuntaisesta ajattelusta Helsingin ja muun Suomen välillä pitää päästää irti. Me emme kisaa muiden suomalaisten kaupunkien kanssa osaavasta työvoimasta tai sijoituksista, vaan kilpailijamme löytyvät Itämeren rannoilta, samoista kaupungeista, joiden hyvät käytännöt voisimme ottaa itsekin käyttöön.
Liikenteen osalta meidän tulee ottaa mallia Kööpenhaminasta, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali fillarikaupunki, jossa myös yksityisautoilijat otetaan huomioon. Terveyspalveluiden suhteen taas katse pitää kääntää kohti Tukholmaa, ja päästää suomalaisetkin valitsemaan itse. Virosta voidaan ottaa opiksi mm. sähköisistä palveluista. Ihmisten tekemät valinnat on valjastettava yhteiskuntaa uudistavaksi voimaksi.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin potkaista talous kunnolla käyntiin. Se ei onnistu vippaamalla tulevilta sukupolvilta, vaan konkreettisin, yrittäjyyttä edistävin toimin. Tarvitsemme lisää kivijalkakauppoja ja korkeuksiin kurkottavia start-upeja sekä kaikkea siltä väliltä. Lopulta kuitenkin juuri yrittäjät maksavat julkiset palvelumme.
Helsingissä hienointa on sen ainutlaatuinen luonne. Jokainen kaupunginosa on omanlaisensa - rouheaa ja hienostunutta, muttei koskaan hienostelevaa. Helsinki on hieno, pieni metropoli, vehreiden puistojen ja meren ympäröimänä. Meitä on jo yli 600 000 ja mikä parasta, lisää helsinkiläisiä on muuttamassa tulevina vuosina naapureiksemme.
Helsinki on rehellinen ja aito kaupunki. Sellainen, joka ansaitsee sinnikkään puolustajansa myös valtakunnallisessa päätöksenteossa.
<<EDELLINEN 4/5 SEURAAVA>>
Rakenteet kuntoon
01.01.1970
RAKENTEET KUNTOON
Suomi tarvitsee rakenteellisen remontin, mutta sen tarvitsee myös moni suomalainen. Kuten yhteiskuntamme on rakennuttava vankan taloudenpidon varaan, niin myös oman hyvinvointimme on nojattava kehon ja mielen tasapainolle. Itsestään saa ja täytyy pitää huolta.
Mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ajavat ihmisiä pois työelämästä. Näistä aikuisten ongelmista kärsivät myös lapset ja nuoret. Työkyvyttömyyseläkkeelle on siirtynyt vuoden loppuun 2018 mennessä noin 26 000 alle 40-vuotiasta - taustasyynä ovat usein mielenterveyden häiriöt. Määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 20 prosenttia. Tähän ei ole varaa inhimillisesti eikä taloudellisesti.
Yhdenkään toimintakykyisen nuoren paikka ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä, vaan aktiivisena yhteiskuntamme jäsenenä. Siksi on tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus monipuoliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeelle passittamisen sijaan. Mielenterveyshäiriöiden hoitamisessa ennakointi on olennaista ja vanhemman sairastuessa koko perheen hyvinvoinnin varmistamista. Tarvitaan muun muassa varhaista puuttumista ja matalan kynnyksen palveluja. Mielenterveysongelmista kärsivien pitää saada palata mahdollisimman nopeasti oman jaksamisensa mukaan työhön tai opiskeluun. Ne pitävät toimintakykyä parhaiten yllä.
Hälyttävää on myös kaikenikäisten suomalaisten fyysisen kunnon heikentyminen ja kasvava ylipainoisuus. Suomelle kertyy UKK-instituutin mukaan runsaasta istumisesta ja liikkumattomuudesta jopa 7,5 miljardin euron kustannukset vuosittain. Niska- ja selkävaivojen aiheuttamien sairauslomien kustannukset ja tuloverojen menetykset aiheuttavat melkoisen loven valtion kanssaan. Useat näistä vaivoista olisivat hoidettavissa säännöllisellä liikkumisella. Kaikenikäiset tarvitsevat liikuntaa ja päivittäiseen liikkumiseen pitää oppia jo varhaiskasvatuksen avulla. Liikkuva koulu, harrastustakuu ja senioripassit ovat tärkeitä lisäliikuttajia.
Alkoholin aiheuttamien kustannusten on arvioitu olevan vuodessa myöskin miljardiluokkaa. Nykyinen alkoholipolitiikkamme vain pahentaa niitä ongelmia, joita se yhä sitkeästi kuvittelee olevansa ratkaisemassa. Alkoholismi on sairaus. Syyllistämisen sijasta tarvitaan fiksua valistamista ja todellista ongelmakäyttöön puuttumista, hoitoon ohjausta työpaikoilla ja päihdeäitien pakkohoitoa. Muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta - kyse on asenteista, tiedosta ja kulttuurista.
Suomessa on nykyään harvinaista, että kolme sukupolvea elää saman katon alla. Läheiset voivat asua toisella paikkakunnalla tai jopa toisessa maassa. Muuttuvat elämäntilanteet kuten eläkkeelle jäänti, leskeys tai sairastuminen voivat hiljentää sosiaalisen elämän. Erityisesti ikäihmisten kokema yksinäisyys ei kuulu suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan - silti kolmannes senioreista kärsii yksinäisyydestä. Raja-aitojen madaltaminen työn ja vapaaehtoistoiminnan osalta helpottaisi ongelmaa. Ihmisen henkinen ja sosiaalinen pääoma ei haihdu mihinkään ihmisen ikääntyessä.
Kolmen sukupolven järjestelyssä on ollut viisautensa. Sukupolvet ovat opettaneet toisiaan sekä luoneet turvallisuutta toistensa elämään. Suomessakin palvelutalon ja nuorten opiskelija-asumisen voi yhdistää, jolloin vanhukset ja nuoret voivat toimia toisiaan rauhoittavina sekä piristävinä tekijöinä. Yhteisöasuminen on yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta torjuvaa. Naapureista muodostuu parhaimmillaan toisistaan huolehtiva ystäväverkosto.
Meillä jokaisella on vastuu lähimmäisistä ja itsestämme, eikä vastuuta toisesta ihmisestä voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Sivistyneessä yhteiskunnassa jokainen ihminen tuntee olevansa rakastettu ja arvostettu.