-
Yhdenvertaisuus kuuluu kaikille.
-
Terve järki kunniaan
-
Reilu työelämä
-
Helsinki ansaitsee puolustajansa.
-
Rakenteet kuntoon
Politiikka
Suomalaiset ovat selviytyjäkansaa. Sisu, ahkeruus, osaaminen ja päämäärätietoisuus ovat avaimia paremman tulevaisuuden rakentamisessa.
Avointa yhteiskuntaa ja liberaalia demokratiaa haastetaan tällä hetkellä monta suunnalta. Kasvavan epävarmuuden edessä helppo ratkaisu on kääntyä sisäänpäin. Kukoistavien kaupunkien menestys on kuitenkin kautta aikojen perustunut avoimuudelle ja vastavuoroisuudelle – halulle ymmärtää erilaisuutta sekä oppia uutta.
Suomi on yksi maailman parhaista maista ja Helsinki parhaista kaupungeista. Tämä maa ja kaupunki on rakennettu yhteistyöllä ja onnistuneen dialogin voimalla. Ilman toistemme kunnioittamista, yhteistyötä ja uskoa tulevaan emme ennenkään pärjänneet. Samaa asennetta tarvitaan edelleen. Tässä työssä haluan itse olla mukana.
Teemat
Yhdenvertaisuus kuuluu kaikille
Kaikki eivät lähde elämänpolulleen samalta viivalta, mutta kaikilla suomalaisilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään ja itsensä toteuttamiseen. Sivistynyt yhteiskunta huolehtii heikommista holhoamatta. Valinnanvapaus on valjastettava muutosvoimaksi.
Terve järki kunniaan
Politiikan onnistuminen mitataan tuloksissa, ei pykälien tai asetusten lukumäärässä. Terve järki ja yksilön vastuu on palautettava politiikan keskiöön.
REILU TYÖELÄMÄ
Toimiva talous ja suomalaisten hyvinvointi rakentuvat työstä. Jokaisen panosta tarvitaan. Siksi työnteon ja yrittämisen on oltava aina tekijälleen kannattavaa.
Helsinki ansaitsee puolustajansa
Koko Suomella menee hyvin, jos Helsinki menestyy. Pääkaupunkiseutu tuottaa kolmanneksen koko maan bruttokansantuotteesta. Tämän faktan ymmärtäjiä tarvitsemme Arkadianmäelle lisää.
Rakenteet kuntoon
Suomi tarvitsee rakenteellisen remontin, mutta sen tarvitsee myös moni suomalainen. Kuten yhteiskuntamme on rakennuttava vankan taloudenpidon varaan, niin myös oman hyvinvointimme on nojattava kehon ja mielen tasapainolle. Itsestään saa ja täytyy pitää huolta.
Jaana
Tolkun ihminen
#äiti #kansainvälinen #yhdenvertainen #avoin #liberaali #reilu #helsinkiläinen #asennekohdallaan
Olen Helsingissä koko aikuisikäni asunut, opiskellut ja työskennellyt pienen tyttären äiti, Kokoomuksen kansanedustaja, yrittäjä ja mediatyöläinen.
Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Haluan vaikuttaa yhteisiin asioihimme – kantaa oman korteni kekoon paremman huomisen eteen. Kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan vei minut opiskelemaan valtiotieteitä yliopistoon. Valmistuin valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2008.
Valtiotieteiden maisterin tutkinnon lisäksi olen opiskellut radiolinjalla Laajasalon opistossa. Erilaisten juontaja/toimittajatöiden ja Suomea ristiin rastiin kiertämisen kautta olen päässyt tutustumaan yhteiskuntaamme hyvin monipuolisesti. Yksi ikimuistoisimmista hetkistä juontajaurallani oli kansainvälisten Euroviisujen juontaminen Helsingissä vuonna 2007 järjestetyissä kotikisoissa.
Perhe on elämäni peruskivi. Olen kotoisin lahtelaisesta karjalaislähtöisestä työläisperheestä. Pienestä tytöstä asti olen tottunut kantamaan vastuun paitsi itsestäni myös läheisistäni ja parhaani mukaan elinympäristöstäni. Työläistausta näkyy selvästi suhteessani työhön ja ahkeruuteen. Lapsuudenkotini korosti yritteliäisyyttä ja työnteon arvostamista. On vaikea kuvitella, että luovuttaisin ja lakkaisin yrittämästä - niin tärkeä perusarvo työn tekeminen minulle on.
Olen varttunut kulttuurissa, jossa läheiset huolehtivat toisistaan. Isovanhemmista huolehtiminen on aina kuulunut perheenjäsenille sen sijaan, että vastuu sysättäisiin yhteiskunnalle tai ulkopuolisille. Tämä välittäminen ja erityisesti sen huutava puute yhteiskunnassamme on ajanut minut politiikkaan.
Olen tunnollinen, aikaansaava ja vilpittömän utelias. Haluan ymmärtää niin suuret asiakokonaisuudet kuin pienet yksityiskohdatkin. Ne hommat joihin tartun, hoidan kunnialla loppuun saakka. Oikeudenmukaisuus, koulutus, sivistys, yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys ja välittäminen ovat kantavia arvojani. Vapaus ja vastuu sekä oikeus ja velvollisuus kulkevat tiiviisti käsi kädessä.
Luottamustoimet
Tarkemmat tiedot Eduskunnan sivuilta.
Jaanasta sanottua
"On ollut ilo seurata Jaanan määrätietoisia otteita ja hänen haluaan vaikuttaa asioihin. Hän on näyttänyt olevansa ahkera ja vastuuntuntoinen sekä omille tavoitteilleen omistautunut. Arvostan myös hänen taitoaan ajatella itsenäisesti ja kiinnostua mitä erilaisimmista asioista. Toivon Jaanalle jatkossakin menestystä ja vielä pitkää matkaa politiikan parissa! "
"Tulee kiitollinen fiilis, kun näin hieno tyyppi antaa täyden panoksensa Suomen ja suomalaisten puolesta. Olen tukenut Jaanaa aivan poliittisen uransa alusta asti. Alussa oli into, järki ja nälkä muuttaa asioita. Nyt paketissa on edellisten lisäksi myös rutkasti kokemusta politiikasta ja elämästä. Toivon Suomen ja suomalaisten puolesta, että Jaanan taival politiikassa jatkuu mahdollisimman pitkään "
"Jaana on aidosti vapauden kannattaja. Hän haluaa Suomen, jossa jokaisella on oikeus elää tavallaan vapaana turhasta holhouksesta, mutta niin, että kaikista pidetään tarvittaessa huolta eikä ketään jätetä haasteidensa kanssa yksin. Arvostan Jaanaa myös siitä, että hän on tehnyt erinomaista työtä erityisesti nuorten hyvinvoinnin ja työllisyyden parantamiseksi."
"Ymmärrys ja kiinnostus tärkeitä asioita ja arvoja kohtaan. Liberaali ravintola-alan vapauttaja. Vahva ja rohkea suunnan näyttäjä. Sisukas ja fiksu kansanedustaja, joka pitää huolen, että päätöksiä tapahtuu ja homma etenee järkevällä tavalla. Mä ja Me ollaan Jaana Pelkosen tiimissä. "
Blogi
HPV-seulonnasta 15.05.2021Syöpäjärjestöjen mukaan kohdunkaulan syöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 170 naista ja kuolleisuus siihen on 30 %. Vuosittain syövän esiaste löytyy seulonnassa noin 600 naiselta. Kohdunkaulan syöpää kutsutaan nuorten naisten syöväksi, sillä yleisin sairastuja on 30—40-vuotias nainen.
Kohdunkaulan syövän suurin riskitekijä on papilloomavirus eli HPV-tartunta. Valtaosa ihmisistä saa sen elämänsä aikana sukupuoliteitse. Useimmilla infektio menee itsestään ohi eikä aiheuta huolta. Pitkittynyt infektio voi kuitenkin edetä syövän esiasteeksi. Säännöllisellä seulonnalla esiasteet on mahdollista havaita ennen kuin syöpä pääsee kehittymään. Seulonnalla voidaan myös estää syöpäkuolema.
Suomessa seulontoihin osallistumisprosentti on kansainvälisesti korkea. Suomen Syöpärekisterin mukaan kutsutuista naisista osallistuu noin 70 %. Nuoremmissa ikäluokissa kutsutuista käy testeissä valitettavasti vain puolet. Uutisten mukaan kotona-aika on vähentänyt seulonnassa käyntiä.
Kohdunkaulan syöpä on yleistynyt 1990-luvulta lähtien nuorten naisten kohdalla. Syöpäjärjestöjen mukaan pääsyinä syövän yleistymiseen pidetään yhä nuorempana aloitettua seksielämää sekä naisten lisääntynyttä tupakointia. Vaikka tautia pyritään saamaan kuriin 11—12-vuotiaille tytöille annettavilla HPV-rokotuksilla, ei rokotus itsessään poista seulonnan tarvetta.
Suomessa kohdunkaulan syövän riskiä on kartoitettu jo yli 50 vuoden ajan papakokeilla, joihin kutsutaan viiden vuoden välein 30—60-vuotiaita naisia. Useat Euroopan maat ovat jo siirtyneet HPV-testiin, joka on 70 % tarkempi kuin papakoe. Suomessa HPV-testillä seulovia kuntia on tänä vuonna jo 113. HPV-testin ohella papakokeelle on toki edelleen paikkansa.
Lakisääteinen seulonta ulottuu tällä hetkellä 30—60-vuotiaisiin naisiin, mutta sen tulisi ulottua myös tätä nuorempiin ja vanhempiin. Osa kaupungeista — kuten Helsinki — onkin ottanut jo mukaan 25- ja 65-vuotiaiden ikäluokat. Syöpäjärjestöt ja Kansallinen Syöpäseulontojen Ohjausryhmä toivovat, että seulonnat ja HPV-testi ulotettaisiin yhä iäkkäämmille, sillä kohdunkaulan syövän kuolleisuus on korkeinta yli 65-vuotiailla naisilla. Syöpäjärjestöjen tuoreen tutkimuksen mukaan 65-vuotiaiden kutsuminen kohdunkaulan syövän seulontaan Helsingissä on pienentänyt kohdunkaulan syövästä johtuvaa kuolleisuutta merkittävästi.
Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta vähentävä seulonta tulee lakisääteisesti ulottaa 65-vuotiaisiin naisiin kaikissa Suomen kunnissa, koska nyt eri kuntien asukkaat ovat seulonnan suhteen epätasa-arvoisessa tilanteessa.
TIEDOTE: Koronaviruksen voittaminen on kansainvälinen kysymys
28.04.2021
17.02.2021
07.01.2021
06.12.2020
Monenkeskinen järjestelmä tarvitsee puolustajia
24.10.2020
Tyttöjen tulee saada olla tyttöjä
06.10.2020
TIEDOTE: Missä viipyy translain kokonaisuudistus?
10.09.2020
01.09.2020
YHTEYS
puh: 09 4324142
In English
I am a third term member of the Finnish Parliament, entrepreneur and media professional. I've lived in Helsinki all my adult life.
I've always been interested in social and political issues, and in doing my part in the building of an improved tomorrow. This interest led me to studying political science at Helsinki University. After earning my master's degree in political science in 2008, I spent a few years working at the Finnish Parliament as an aid for the Minister of Communications. I wanted to see how the system works, how I'd be able to get things done if I got elected, which was my long term goal. I earned a seat in the Helsinki City Council in 2009.
I have supported myself as a private entrepreneur in the media for fifteen years. In addition to my more visible role as the presenter in numerousTV-programs – the most memorable of which was the 2007 International Eurovision Song Contest here in Helsinki which I co-hosted - my work hosting private functions and events has taken me all over Finland and has allowed me to familiarize myself with the workings of Finnish society from the grassroots level all the way to the top. I have also gained an understanding of how important it is for Finland to play an active role internationally. That mindset and the various languages I speak have served me well when participating in Council of Europe meetins.
Family means everything to me. I'm from a blue collar, Karelian immigrant family from Lahti. I grew up taking care of myself, my loved-ones, and, to the best of my ability, the community. I attribute my appreciation of working hard and being industrious to my working class background. I can't imagine ever giving up or not trying – that's how fundamentally important work is to me.
A central element of the environment in which I grew up was taking care of the ones you hold dear. Family members cared for aging parents and grandparents. That responsibility was not delegated to outsiders or officials. It was this sense of personal involvement, and the realization of how endangered this sense of community was becoming, that ultimately got me involved in politics.
I am hardworking, effective, and curious. My goal is to understand the big picture, as well as the smaller details. What ever I take on, I finish. Equality, education, tolerance, and caring for others are core values to me. With freedom comes responsibility. My goal is to work towards a globally integrated, just, and successful Finland.
Jaana Pelkonen 2021. Sivuston suunnittelu ja toteutus DevNet Oy.
YHDENVERTAISUUS KUULUU KAIKILLE
Kaikki eivät lähde elämänpolulleen samalta viivalta, mutta kaikilla suomalaisilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään ja itsensä toteuttamiseen. Sivistynyt yhteiskunta huolehtii heikommista holhoamatta. Valinnanvapaus on valjastettava muutosvoimaksi.
Minulle yhdenvertaisuus on tärkeä arvo. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, terveydentila, etninen alkuperä tai sosiaaliset lähtökohdat eivät saa määrittää tai vaikuttaa ihmisen tulevaisuuteen. Kuluneina vuosina olen taistellut yhdenvertaisuuden puolesta muun muassa lakivaliokunnassa. Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen oli tärkeä askel kohti yhdenvertaisempaa Suomea. Tulevalla kaudella translaki on vihdoin uudistettava. Kyse on perusoikeuksista, tasa-arvosta ja vapaudesta. Yhteiskunta, joka kohtelee kansalaisiaan lain edessä eri tavoin riippuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan, ei ole kehittynyt yhteiskunta.
Tiedämme, että huono-osaisuus periytyy ja kasautuu. Siksi on tärkeä varmistaa esimerkiksi se, että laadukas varhaiskasvatus on kaikkien sitä tarvitsevien lasten ulottuvilla. Maksuton varhaiskasvatus on tavoite, joka voi merkittävästi tasata lasten lähtökohtia tulevaa koulupolkua ajatellen. Onkin hienoa, että maksuttomuutta on lähdetty kokeilemaan 5-vuotiaiden osalta. Mitä nuorempana luomme ystävyyssuhteita, sitä vahvemmin ehkäisemme syrjäytymistä.
Kaikille lapsille täytyy myös mahdollistaa vähintään yksi mieleinen harrastus. Olen ollut mukana Helsingissä edistämässä harrastustakuun käyttöönottoa. Liikkuva, harrastava ja osallistuva lapsi on liikkuva nuori ja aikuinen. Tiimitekeminen ja treenit luovat tarvittavaa me-henkeä.
Nuorisotyöttömyys vaatii nopeita työllistämisratkaisuja. Monen nuoren kohdalla toimeentulotuesta on tullut pysyvä toimeentulon lähde. Meillä ei ole varaa menettää inhimillisesti, eikä kansantaloudellisesti ainuttakaan tulevaisuuden osaajaa, tekijää tai ajattelijaa. Toimeentulotukiriippuvuus on pyrittävä estämään ja nuorista on saatava koppi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä auttaisi parhaiten se, että jokainen toimeentulotukea saava nuori tavataan kasvotusten ja autetaan tarvitsemansa avun ja tuen piiriin. Ennen kaikkea koulutukseen ja töihin.
Koulutus ja työ ovat parasta sosiaaliturvaa, niin nuorten kuin aikuisten osalta. Asetan korkeat odotukset sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle, jonka kautta toivottavasti vihdoin pääsemme paneutumaan kannustinloukkujen purkamiseen. Nykytilanteen varjopuolena on se, että vaikka työtä olisi tarjolla, sitä ei ole aina kannattavaa ottaa vastaan. Pahimmillaan tuet voivat laskea niin nopeasti, että työllisenä rahaa jää vähemmän käteen kuin työttömänä.
Pienen ja kaukaisen Suomen nykyisen menestyksen kannalta tärkein oivallus on ollut epätasaisten lähtökohtien tasaaminen koulutuksella. Omista lähtökohdista riippumatta eteenpäin on päässyt, jos sinne on päättänyt ponnistella. Tasavertaiset mahdollisuudet eivät kuitenkaan saa tarkoittaa tasapäistämistä. Valinnanvapaus ja yksilölliset valinnat on valjastettava yhteiskunnan muutosvoimiksi.
1/5 SEURAAVA>>
TERVE JÄRKI KUNNIAAN
Politiikan onnistuminen mitataan tuloksissa, ei pykälien tai asetusten lukumäärässä. Terve järki ja yksilön vastuu on palautettava politiikan keskiöön.
Kuluneen vaalikauden leimaa-antaviin piirteisiin kuuluu monenlainen vapauksien lisääminen niin ihmisille kuin elinkeinotoimintaan. Olemme purkaneet useita elämää hankaloittavia turhia normeja. Joukossa on isoja, kuten kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, ja pieniä, kuten parkkikiekon muodon ja värin säätelyn poisto.
Alkoholilain kokonaisuusuudistuksessa tehtiin suuri joukko pieniä, mutta monille tärkeitä uudistuksia. Esimerkiksi ravintoloiden aukioloajat vapautuivat kokonaan ja anniskeluajoissa tuli helpotuksia. Ravintolasta saa myydä juomia myös ulos ja juomavalmistajat saavat myydä omia tuotteitaan ilman vaatimusta näennäisestä elintarvikekioskista.
Lakien ja järjestelmien pitää helpottaa ihmisten elämää - ei vaikeuttaa sitä. Ylisääntely on kallista niin julkiselle taloudelle kuin lopulta laskut maksaville yrittäjillekin. Norminpurkua on jatkettava tulevaisuudessakin. Seuraavaksi on tartuttava esimerkiksi apteekkisääntelyyn. Saadaksemme elää virkeässä ilmapiirissä, tapahtumien ja kokoontumisten järjestämisen kynnyksen tulee olla matala. Tarvittavien ilmoitusten on onnistuttava ”yhden luukun periaatteella” ja yhdellä kysymisellä. Lupaprosessien määräaikojen tulee olla kohtuulliset.
Alkoholilainsäädäntömmekään ei ole vielä kunnossa. Olemme eurooppalainen maa, jossa juhla-aterian kaikki osat on voitava hankkia samasta paikasta. Kaupan vahvuusrajoja tulee nostaa, jotta viiniä saa ostaa ruokakaupoista. Myös ravintoloille tulee antaa ulosmyyntioikeus viineihin ja anniskelun arvonlisävero on alennettava ruuan arvonlisäveron kanssa samalle tasolle. Tarvitsemme myös selkeän ratkaisun koskemaan alkoholijuomien etämyyntiä. Suomalaisille kuuluvat samat oikeudet ja vapaudet kuin muillekin EU-kansalaisille.
Julkinen hallintomme kaipaa muutenkin siirtymistä kokeilukulttuuriin. Sen sijaan, että luodaan heti jotain suurta ja valmista, on parempi lähestymistapa kokeilla pienellä kynnyksellä useampaa vaihtoehtoa. Niistä voi valita parhaat ideat, joita lähteä edistämään. Yhteiskuntamme olisi paljon ilmavampi paikka, jos näkisimme haasteiden sijaan mahdollisuuksia. Luotetaan suomalaisiin, kyllä me osaamme tehdä fiksuja ratkaisuja.
<< EDELLINEN 2/5 SEURAAVA>>
REILU TYÖELÄMÄ
Toimiva talous ja suomalaisten hyvinvointi rakentuvat työstä. Jokaisen panosta tarvitaan. Siksi työnteon ja yrittämisen on oltava aina tekijälleen kannattavaa.
Suomen talouden menestys on perinteisesti nojannut osaavan ja koulutetun työvoiman sekä periksiantamattomien yrittäjien varaan. Näin on myös tulevaisuudessa. Tämän päivän nuoret ja heidän lapsensa tulevat kuitenkin olemaan mukana työelämässä huomattavasti aikaisempia sukupolvia pidempään johtuen maamme ikärakenteesta ja huoltosuhteen heikkenemisestä.
Väestön ikääntyessä kasvaa myös monien palveluiden tarve. Vain työllä ja yrittämisellä pidämme huolta Suomen taloudesta ja turvaamme laadukkaat ja riittävät palvelut. Kaiken päätöksenteon tavoitteena onkin oltava työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. On rakennettava reilumpaa ja kannustavampaa työelämää meille jokaiselle.
Työelämään kaivataan lisää joustoa ihmisten muuttuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Samalla on huolehdittava siitä, että työnteko ja yrittäminen on aina tekijälleen joutenoloa kannattavampaa. Uudistamalla sosiaaliturvaa on nykyistä paremmin mahdollistettava lyhytaikaisen tai epäsäännöllisen työn vastaanottaminen.
Myös työn palkitsevuuteen on panostettava. Palkan on vastattava osaamista ja riitettävä asumiseen ja elämiseen myös Helsingissä. Ihmisille on jäätävä enemmän käteen tekemästään työstä. Siksi kokoomus haluaa tehdä sinivihreän verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta haittoihin ja päästöihin.
Tarvitsemme mahdollisimman monen työikäisen panoksen työelämässä ja siksi työhyvinvoinnin ja työssä jaksaminen merkitys korostuu entisestään. Molemminpuolisten joustojen ja omaa työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien on oltava jokaisella työpaikalla osa arkea. Etätyön ja osa-aikatyön on oltava mahdollista työuran eri vaiheissa. Työelämän turvan on ulotuttava niin palkansaajaan kuin yrittäjäänkin. Työpaikoilla on voitava sopia työnantajan ja työntekijän kesken siitä, miten työt fiksuimmin järjestetään. Myös hyvällä johtamisella on suuri merkitys henkilöstön hyvinvointiin ja siten työn tuottavuuteen.
Parhaassa työiässä olevien naisten työllisyys on Suomessa huomattavasti muita pohjoismaita heikompaa. Jokaisella naisella on oltava mahdollisuus perheen perustamiseen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä tai työllistymisen vaikeutumisesta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa parannetaan parhaiten työelämässä vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla ja naisen palkkaamiseen sisältyvää ”äitiriskiä” pienentämällä. Kunnianhimoinen perhevapaauudistus tarvitaan, jotta perheet voivat jakaa hoivavastuuta tasaisemmin ja naisten työmarkkina asema paranee.
Meillä ei ole varaa hukata yhtään käsiparia. Tarvitsemme mukaan kouluista valmistuvat nuoret, työn ja perheen kanssa tasapainottelevat pienten lasten vanhemmat ja ne työelämän kokeneet konkarit, joilla vielä eläkeiän kynnyksellä on haluja ja mahdollisuus antaa osaamistaan yhteiseen käyttöön. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta tai osatyökykyisyys eivät saa milloinkaan olla työnteon esteitä. Ihan jokaisen panosta paremminvointiyhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan. Siksi työelämän on oltava reilumpaa ja annettava jokaiselle mahdollisuus osallistua.
<< EDELLINEN 3/4 SEURAAVA>>
HELSINKI ANSAITSEE PUOLUSTAJANSA
Koko Suomella menee hyvin, jos Helsinki menestyy. Pääkaupunkiseutu tuottaa kolmanneksen koko maan bruttokansantuotteesta. Tämän faktan ymmärtäjiä tarvitsemme Arkadianmäelle lisää.
Nurkkakuntaisesta ajattelusta Helsingin ja muun Suomen välillä pitää päästää irti. Me emme kisaa muiden suomalaisten kaupunkien kanssa osaavasta työvoimasta tai sijoituksista, vaan kilpailijamme löytyvät Itämeren rannoilta, samoista kaupungeista, joiden hyvät käytännöt voisimme ottaa itsekin käyttöön.
Liikenteen osalta meidän tulee ottaa mallia Kööpenhaminasta, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali fillarikaupunki, jossa myös yksityisautoilijat otetaan huomioon. Terveyspalveluiden suhteen taas katse pitää kääntää kohti Tukholmaa, ja päästää suomalaisetkin valitsemaan itse. Virosta voidaan ottaa opiksi mm. sähköisistä palveluista. Ihmisten tekemät valinnat on valjastettava yhteiskuntaa uudistavaksi voimaksi.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin potkaista talous kunnolla käyntiin. Se ei onnistu vippaamalla tulevilta sukupolvilta, vaan konkreettisin, yrittäjyyttä edistävin toimin. Tarvitsemme lisää kivijalkakauppoja ja korkeuksiin kurkottavia start-upeja sekä kaikkea siltä väliltä. Lopulta kuitenkin juuri yrittäjät maksavat julkiset palvelumme.
Helsingissä hienointa on sen ainutlaatuinen luonne. Jokainen kaupunginosa on omanlaisensa - rouheaa ja hienostunutta, muttei koskaan hienostelevaa. Helsinki on hieno, pieni metropoli, vehreiden puistojen ja meren ympäröimänä. Meitä on jo yli 600 000 ja mikä parasta, lisää helsinkiläisiä on muuttamassa tulevina vuosina naapureiksemme.
Helsinki on rehellinen ja aito kaupunki. Sellainen, joka ansaitsee sinnikkään puolustajansa myös valtakunnallisessa päätöksenteossa.
<<EDELLINEN 4/5 SEURAAVA>>
RAKENTEET KUNTOON
Suomi tarvitsee rakenteellisen remontin, mutta sen tarvitsee myös moni suomalainen. Kuten yhteiskuntamme on rakennuttava vankan taloudenpidon varaan, niin myös oman hyvinvointimme on nojattava kehon ja mielen tasapainolle. Itsestään saa ja täytyy pitää huolta.
Mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ajavat ihmisiä pois työelämästä. Näistä aikuisten ongelmista kärsivät myös lapset ja nuoret. Työkyvyttömyyseläkkeelle on siirtynyt vuoden loppuun 2018 mennessä noin 26 000 alle 40-vuotiasta - taustasyynä ovat usein mielenterveyden häiriöt. Määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 20 prosenttia. Tähän ei ole varaa inhimillisesti eikä taloudellisesti.
Yhdenkään toimintakykyisen nuoren paikka ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä, vaan aktiivisena yhteiskuntamme jäsenenä. Siksi on tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus monipuoliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeelle passittamisen sijaan. Mielenterveyshäiriöiden hoitamisessa ennakointi on olennaista ja vanhemman sairastuessa koko perheen hyvinvoinnin varmistamista. Tarvitaan muun muassa varhaista puuttumista ja matalan kynnyksen palveluja. Mielenterveysongelmista kärsivien pitää saada palata mahdollisimman nopeasti oman jaksamisensa mukaan työhön tai opiskeluun. Ne pitävät toimintakykyä parhaiten yllä.
Hälyttävää on myös kaikenikäisten suomalaisten fyysisen kunnon heikentyminen ja kasvava ylipainoisuus. Suomelle kertyy UKK-instituutin mukaan runsaasta istumisesta ja liikkumattomuudesta jopa 7,5 miljardin euron kustannukset vuosittain. Niska- ja selkävaivojen aiheuttamien sairauslomien kustannukset ja tuloverojen menetykset aiheuttavat melkoisen loven valtion kanssaan. Useat näistä vaivoista olisivat hoidettavissa säännöllisellä liikkumisella. Kaikenikäiset tarvitsevat liikuntaa ja päivittäiseen liikkumiseen pitää oppia jo varhaiskasvatuksen avulla. Liikkuva koulu, harrastustakuu ja senioripassit ovat tärkeitä lisäliikuttajia.
Alkoholin aiheuttamien kustannusten on arvioitu olevan vuodessa myöskin miljardiluokkaa. Nykyinen alkoholipolitiikkamme vain pahentaa niitä ongelmia, joita se yhä sitkeästi kuvittelee olevansa ratkaisemassa. Alkoholismi on sairaus. Syyllistämisen sijasta tarvitaan fiksua valistamista ja todellista ongelmakäyttöön puuttumista, hoitoon ohjausta työpaikoilla ja päihdeäitien pakkohoitoa. Muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta - kyse on asenteista, tiedosta ja kulttuurista.
Suomessa on nykyään harvinaista, että kolme sukupolvea elää saman katon alla. Läheiset voivat asua toisella paikkakunnalla tai jopa toisessa maassa. Muuttuvat elämäntilanteet kuten eläkkeelle jäänti, leskeys tai sairastuminen voivat hiljentää sosiaalisen elämän. Erityisesti ikäihmisten kokema yksinäisyys ei kuulu suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan - silti kolmannes senioreista kärsii yksinäisyydestä. Raja-aitojen madaltaminen työn ja vapaaehtoistoiminnan osalta helpottaisi ongelmaa. Ihmisen henkinen ja sosiaalinen pääoma ei haihdu mihinkään ihmisen ikääntyessä.
Kolmen sukupolven järjestelyssä on ollut viisautensa. Sukupolvet ovat opettaneet toisiaan sekä luoneet turvallisuutta toistensa elämään. Suomessakin palvelutalon ja nuorten opiskelija-asumisen voi yhdistää, jolloin vanhukset ja nuoret voivat toimia toisiaan rauhoittavina sekä piristävinä tekijöinä. Yhteisöasuminen on yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta torjuvaa. Naapureista muodostuu parhaimmillaan toisistaan huolehtiva ystäväverkosto.
Meillä jokaisella on vastuu lähimmäisistä ja itsestämme, eikä vastuuta toisesta ihmisestä voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Sivistyneessä yhteiskunnassa jokainen ihminen tuntee olevansa rakastettu ja arvostettu.
<<EDELLINEN 5/5
TIEDOTE: Koronaviruksen voittaminen on kansainvälinen kysymys
28.04.2021
Koronaviruskriisi vaikuttaa välittömien paikallisten vaikutusten ohella kansainväliseen kehitykseen. Kokoomuksen kansanedustajat ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenet Jaana Pelkonen ja Anne-Mari Virolainen alleviivaavat kansainvälisen ulottuvuuden merkitystä koronakriisin selättämisessä.
”Koronakriisin ratkaiseminen kysyy kansallisten toimien lisäksi kykyä kansainväliseen päätöksentekoon. Niin kauan kuin korona leviää laajasti jossain päin maailmaa se aiheuttaa uusia virusmuunnoksia. Rajoja kunnioittamattomasta koronaviruksesta irti pääseminen edellyttää monenvälisiä ratkaisuja”, Virolainen sanoo.
Kokoomus on nostanut esiin keskustelunavauksessaan koronan exit-strategiaksi kansainvälisen näkökulman. On selviö, että kansainvälisen politiikan jännitteet muun muassa suurvaltojen välillä heijastuvat koronanvastaiseen taisteluun, rokotuspolitiikka mukaan lukien.
”Kansainvälisen yhteisön tehtävänä on vaikuttaa siihen, että koko maailman väestö saadaan mahdollisimman tehokkaasti rokotettua ja että tauti saadaan painettua alas myös kehittyvissä maissa. Suomen tulee myötävaikuttaa siihen, että EU ja Yhdysvallat ottavat aktiivisemman roolin rokotusdiplomatian edistämisessä”, Pelkonen toteaa.
Keskustelunavauksessa todetaan myös, että koronavirus on lisännyt kehitysavun tarvetta maailmalla, mutta vaikeuttanut sen toteutumista. Kehitysmaiden taloudet palautuvat ennalleen noin vuosi muita perässä.
”Kehittyvissä maissa köyhyys ja epätasa-arvo ovat koronakriisin myötä kasvaneet. Mahdollisuus koulunkäyntiin on heikentynyt entisestään ja koronavirus on vaatinut päivästä toiseen enemmän kuolonuhreja. Suomen on otettava koronaviruksen vaikutukset huomioon kehityspolitiikan tavoitteissamme”, Virolainen sanoo.
Suomessa on käyty keskustelua koronarajoitusten purkamisesta osana laajempaa pohdintaa siitä, miten Suomi pääsee ulos koronakriisistä.
”Suomi ei ole erillinen saareke. Olemme kaupan, yhteistyön ja muun kansainvälisen kanssakäymisen kautta integroitu osa kansainvälistä yhteisöä. Peräänkuulutamme syvällisempää keskustelua kansainvälisen yhteistyön merkityksestä Suomen exit-suunnitelmaan”, Pelkonen toteaa.
Tahtomattaan yksinäinen
17.02.2021
Yksinäisyys on yleinen ja vakava ongelma Suomessa. Se ei kosketa ainoastaan yhtä ihmisryhmää tai sukupolvea, vaan läpileikkaa koko yhteiskuntaa. Korona-aika on pahentanut yksinäisyyttä entisestään. Suomen Punaisen Ristin hiljattain teettämän tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas suomalainen kärsii tällä hetkellä yksinäisyydestä.
Jokainen meistä on varmasti tuntenut jossakin vaiheessa elämäänsä jonkinlaista yksinäisyyttä. On tärkeää tiedostaa, että on olemassa sekä hyvää että huonoa yksinäisyyttä. Vaikeinta yksinäisyys on erityisesti silloin, kun se ei ole itsestä riippuvaista. Yksinäisyys voi aiheuttaa masennusta, ahdistusta, jopa skitsofreniaa ja itsetuhoisuutta. Se on usein myös syrjäytymisen ja alkoholiongelmien taustalla.
Useista tutkimuksista on käynyt ilmi se, että jos lapsi ei löydä ystävää seitsemännen luokan syyslukukaudella, hän on todennäköisesti yksinäinen koko yläasteen ajan. Teini-iän yksinäisyys luo helposti syrjäytymisen kierteen, eikä luonnollisesti luo hyvää pohjaa aikuiseksi kasvamisessa. Yli puolet aikuisista yksinäisistä onkin ollut yksinäisiä jo teininä.
Aikuisiän yksinäisyys jatkuu helposti myös ikäihmisenä. Suomessa noin 300 000 yli 70-vuotiasta kärsii yksinäisyydestä usein tai jatkuvasti. Vanhuusiän masennus on hyvin usein seurausta yksinäisyydestä ja ulkopuolisuuden tunteesta.
Kolmas sektori ja järjestöt tekevät äärimmäisen tärkeää työtä syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemisessä. Olen vieraillut useissa syrjäytymisen vastaista työtä tekevissä järjestöissä, kuten esimerkiksi HelsinkiMissiossa, FinFamissa ja Diakonissalaitoksen Vamoksessa. Järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä on tulevaisuudessa tehostettava etsimällä uusia yhteistyön muotoja ja hälvennettävä rajaa julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Lisäksi raja-aitojen madaltaminen työn ja vapaaehtoistoiminnan osalta helpottaisi ongelmaa. Esimerkiksi Sitran selvityksen mukaan yhä useampi hyväkuntoinen eläkeläinen tahtoisi olla avuksi, mutta tiukka sääntely vastuukysymyksineen on liian usein esteenä.
Pidän myös tärkeänä, että yksinäisyydestä ja sen aiheuttamista haitoista puhuttaisiin enemmän kouluissa ja etenkin mediassa. Asian näkyväksi tekeminen edesauttaa sen torjumisessa. Yksinäisyys on lisääntynyt jatkuvasti 2000-luvulla ja siitä on jopa ennustettu seuraavaa kansantautia. Jos yksinäisyys räjähtää käsiin, koituu siitä valtavat kustannukset hyvinvointivaltiolle. On arvioitu, että nuorena syrjäytynyt henkilö aiheuttaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonan euron kustannukset elämänsä aikana – inhimillisestä menetyksestä puhumattakaan.
Yhteiskunta voi tehdä oman osansa yksinäisyyden ehkäisemisessä, mutta kaikkea vastuuta ei voi siirtää viranomaisille. Ihminen tarvitsee toista ihmistä ja ennen kaikkea aikaa sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemista. Lapsi tarvitsee vanhempiaan ja vanhemmat lapsiaan, nuori ystäviään ja ikäihminen läheisiään. Jokaisen meidän kansalaisvelvollisuuksiin kuuluu lähimmäisistä huolehtiminen ja välittäminen.
Nopeaa apua nuorille
07.01.2021
Nuorten syrjäytyminen on puhuttanut ja huolettanut jo pitkään. Me-säätiö on arvioinut Suomessa olevan 60100 15-29-vuotiasta syrjäytynyttä nuorta.
Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin mukaan nuorena syrjäytyvän henkilön arvioidaan aiheuttavan yhteiskunnalle elinkaarensa aikana 1,2 miljoonan euron kustannukset. Nuoren ja tämän perheen hyvän elämänlaadun menetyksen hinta on luonnollisesti mittaamaton.
Maassamme jää myös työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain eri syistä 2 000 nuorta aikuista. Kelan mukaan alle 40-vuotiaiden täyden kansaneläkkeen saajien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 20 prosenttia. Kolme neljästä on työkyvyttömyyseläkkeellä, joista kahdeksan kymmenestä mielenterveyden häiriöiden vuoksi.
Suomessa tehdään enemmän itsemurhia kuin EU-alueella keskimäärin. Nuorten itsemurhakuolleisuus on laskenut vain vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 itsemurhaan kuoli 107 alle 25-vuotiasta. Laskiessa heidän perheensä ja läheisensä mukaan tragediaan, puhutaan tuhansista rikkimenneistä ihmisistä.Mielenterveyspoolin mukaan itsemurhien ehkäisy merkitsee yhteiskunnallemme noin 2 miljoonan euron säästöä ja ehkäisytyö on todettu erittäin kustannusvaikuttavaksi, sillä sijoitetun pääoman tuotto on noin 40-kertainen.
Meillä on Suomessa jotain todella pahasti pielessä, jos annamme yhdenkään nuoren päästä luiskahtamaan ohi turvaverkon. Meidän täytyy panostaa kaikin tavoin tulevaisuuteen eli nuoriimme.
Suomessa tehdään koko ajan hienoja kokeiluja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Esimerkiksi Vantaan kaupunki on yhdistänyt oppilaitosten arkeen erityisnuorisotyön ja palkannut 15 erityisnuorisotyöntekijää tukemaan oppilaita yläkouluissa ja ammattiopisto Variassa. Myös koulun henkilöstö saa koulutusta opiskelijoiden tukemiseen. Espoossa pilotoitiin toimivaksi havaittu nuorten masennuksen lyhytinterventio, ns. IPC-menetelmä. Turku sai puolestaan vastikään Vuoden 2019 Jakkara-palkinnon nuorisopsykiatrian toimintamallillaan. Turun kaupunki vuokraa Tyksin nuorisopsykiatrialta yläkouluihin, lukioihin ja toisen asteen kouluihinsa 10 psykiatrista sairaanhoitajaa työskentelemään viitenä päivänä viikossa koulupsykologien, kuraattorien ja terveydenhoitajien lisäksi.
Nuorisopsykiatrian toimintamallin kokeilussa nuoret pääsevät akuuteissa tapauksissa vastaanotolle päivässä tai parissa. Kaikki joka tapauksessa muutaman viikon sisällä. Yhden hoitajan vastuualueella on 1000-1500 oppilasta. On arvioitu, että oppilaista noin 10% tarvitsee psykiatrisen sairaanhoitajan apua. Yleensä 4–10 tapaamista riittää ja pitkäkestoisempaa apua tarvitsevat ohjataan erikoissairaanhoidon piiriin. Psykiatriset sairaanhoitajat tekevät sekä kotiin suuntautuvaa työtä, että auttavat opetushenkilöstöä tunnistamaan avun tarpeen tason.
Tällaista nopean ja matalan kynnyksen avun tarjoamista kouluihimme tarvitsemme maanlaajuisesti. Se auttaa vähentämään lähetteitä pahoin ruuhkautuneeseen erikoissairaanhoitoon, joka voi keskittyä tarjoamaan intensiivisempää tukea vaikeammin sairaille. Luonnollisesti se vaatii resursseja ja asian organisoimista. Pitkässä juoksussa tällainen toiminta olisi kuitenkin erittäin kustannustehokasta. Se on jo varovaisesti pääteltävissä Turun kokeilumallissa, sillä lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat vähentyneet reilut 30 prosenttia.
Pieni, mutta pippurinen
06.12.2020
Vietämme 103-vuotiaan itsenäisen Suomen juhlaa hyvin poikkeuksellisissa oloissa. Kulunut vuosi on ollut raskas ja vaikea. Koronapandemia on haastanut ja haastaa edelleen meitä kaikkia sekä aiheuttaa paljon pelkoa, turvattomuutta ja huolta. Koronan vaikutukset niin yrityksille, työpaikoille kuin julkiselle taloudelle ovat valtavia.
Koronan aikana moni meistä on joutunut pysähtymään ja pohtimaan elämää sekä tulevaisuutta uudella tavalla. Näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä on myös hyvä hiljentyä miettimään, mitä itsenäisyys ja isänmaallisuus itse kullekin oikeastaan tarkoittaa.
Isänmaallisuudessa on paljolti kyse rakkaudesta ja omistautumisesta oman maan hyväksi. Kuten hyvin tiedämme, asemamme itsenäisenä valtiona ei ole tullut tarjottimella. Isänmaallisuuden toteuttaminen on edellyttänyt usein maan edun asettamista oman edun edelle. Maatamme puolustaneet nauttivat varauksetonta arvostustamme.
”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.” Tuo Suomen tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikiven toteamus sopii erittäin hyvin tähänkin aikaan. Talouden kuntoon laittaminen koronan jälkeen on urakka, joka hirvittää monia.
Tilanne on vakava, mutta ei toivoton. Talous saadaan kasvuun vain työtä ja työllisyyttä lisäämällä, yrittäjyydellä sekä rakenteellisia uudistuksia tekemällä. Oikopolkuja ei ole. Työnteon tulee olla aina kannattavaa. Yhteiskunta, jossa työ ei kannata, ei ole terve. Kaikesta työstä saa kullanarvoista kokemusta, eikä ikinä tiedä, mikä ovi johtaa mihinkin. Ylisääntelyn ja holhouksen sijaan terve järki ja tolkku on palautettava politiikan keskiöön.
Sivistyneessä yhteiskunnassa jokaisen on voitava tuntea olevansa rakastettu, tarpeellinen ja arvostettu. On järkyttävää, että joka kolmas ikäihminen kärsii yksinäisyydestä ja joka toinen päivä ikäihminen päättää elämänsä omien käsiensä kautta. Moni elää yksin, surullisena ja hylättynä. Korona-aika on entisestään lisännyt yksinäisyyttä. Tämä ei kuulu suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Apua ja tukea on oikeasti saatava niitä tarvittaessa. Välittämistä ei kuitenkaan voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Välittäminen lähtee meistä jokaisesta.
Täsmätoimia tarvitaan erityisesti lasten ja nuorten tueksi. Tutkimukset osoittavat huono-osaisuuden periytyvän ja kasautuvan. Syrjäytymisen kokonaiskustannukset ovat arviointitavasta riippumatta miljardiluokkaa, inhimillisistä menetyksistä puhumattakaan. Meillä ei ole varaa hukata ainuttakaan kanssasisarta tai -veljeä. Jokaisella on oltava mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan. Kenenkään tausta ei saa sulkea pois mahdollisuuksia.
Suurin uhkamme nopeasti muuttuvassa maailmassa on lopulta kyvyttömyys tehdä tarvittavia päätöksiä ja välinpitämättömyys. Päättämättä jättämisen seuraukset olisivat kuitenkin tuhoisat koko maan kannalta.
Elämää nähneiden suomalaisten on tapana sanoa, että kun tuntee historian tapahtumat, on helpompaa myös kulkea tietä eteenpäin. Poliittisten pikavoittojen tavoittelun sijaan tiedämme, että tavoitteet saavutetaan yhteistyöllä, reippaalla talkoohengellä ja pitkäjänteisyydellä.
Hyvää Itsenäisyyspäivää itsenäinen isänmaamme!
Monenkeskinen järjestelmä tarvitsee puolustajia
24.10.2020
YK:n päivää vietetään maailmanlaajuisesti 24.10. Koronapandemia on lisännyt köyhyyttä, epätasa-arvoa ja taloudellista ahdinkoa maailmalla. Juuri siksi Yhdistyneiden kansankuntien (YK) ja sen alaisten järjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO) rooli on nyt erittäin tärkeä.
Kehittyvissä maissa köyhyys ja epätasa-arvo ovat koronakriisin myötä lisääntyneet. On huolestuttavaa, että erityisesti tyttöjen mahdollisuus koulunkäyntiin on entisestään vähentynyt. YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kriisit kasvattavat perheväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön riskiä, ja tyttöjen ja naisten on tavallista vaikeampi saada suojelua. Lapsiavioliittojen ja varhaisten raskauksien määrä on lisääntynyt.
YK:n pitää huomioida koronaviruksen vaikutukset naisten ja tyttöjen asemaan. Suomi on kansainvälisesti tunnettu tasa-arvon puolesta puhujana. Suomen on entistä enemmän käytettävä mainettaan hyväksi edistääkseen tyttöjen ja naisten aseman parantamista maailmalla.
Koronaviruksen vaikutukset ovat erityisen vakavia konfliktialueilla, joissa ihmisoikeudet ovat jo muutenkin hauraalla tasolla. Konfliktit ovat koronan myötä kärjistyneet.
YK syntyi alunperin tarpeesta luoda valtioiden välinen yhteistyöelin, jotta suursotia voitaisiin ehkäistä ennalta ja rauhaa edistää ympäri maailmaa. Tämä tarve on edelleen ajankohtainen ja siksi on olennaista, että YK nauttii jäsenvaltioidensa luottamusta ja tukea.
Tämä ei kuitenkaan toteudu. Yhdysvaltojen presidentti Trump ilmoitti keväällä katkaisevansa WHO:n rahoituksen. Trumpin kaudella Yhdysvallat on vetäytynyt muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvostosta, kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöstä Unescosta, Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinsulkusopimuksesta.
Sekä suurvallat että muut toimijat ovat nakertaneet YK:n toimintakykyä ja vaikutusvaltaa. Monenkeskinen järjestelmä tarvitsee puolustajia. Kokoomus lähtee siitä, että YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen toimintakykyä sekä Suomen asemaa YK:ssa on vahvistettava.
Tyttöjen tulee saada olla tyttöjä
06.10.2020
Tällä viikolla vietetään taas Kansainvälistä tyttöjen päivää (11.10). YK:n yleiskokouksen julistaman teemapäivän tarkoituksena on tukea maailman tyttöjä ja samalla tuoda esille niitä haasteita ja odotuksia, joita tytöt kohtaavat. Päivän tarkoituksena on myös nostaa esille tyttöjen potentiaali yhteiskuntien kehittäjinä.
Idea tyttöjen päivästä on alun perin lähtöisin lastenoikeusjärjestö Plan Internationilta. Plan pyrkii parantamaan erityisesti kehitysmaiden tyttöjen elämää ja suojelua. Kehitysmaiden tytöt kokevat kolminkertaista syrjintää ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä takia. Plan tunnetaan monista kampanjoistaan, kuten esimerkiksi ”Koska olen tyttö” -kampanja ja ”Girs Takeover”-tempaukset.
Tällä kertaa Plan nostaa Tyttöjen päivänä esiin tyttöjen kohtaaman verkkohäirinnän. Tytöt viettävät kaikkialla maailmassa yhä enemmän aikaa internetissä. Koronapandemian aikana median käyttö on lisääntynyt entisestään. Osallistuessaan netissä julkiseen keskusteluun, tytöt kohtaavat verkkoväkivaltaa, kuten häirintää, fyysisiä uhkauksia ja kiusaamista.
Yksi vakava ongelma on myös seksuaalinen häirintä, jota tytöt ja naiset kohtaavat. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri (Tasa-arvovaltuutetun määritelmä).
Tilastojen mukaan tytöt joutuvat huomattavasti useammin häirinnän kohteeksi kuin pojat. Planin tutkimuksen mukaan naiset kohtaavat internetissä häirintää 27 kertaa todennäköisemmin kuin miehet, ja kolme neljästä naisesta on kokenut verkkoväkivaltaa. Tyttöjen häirintä verkossa on este tasa-arvolle.
Kaikenlaiseen häirintään tulee suhtautua vakavammin ja siitä täytyy puhua huomattavasti enemmän. Kukaan ei saa jäädä yksin hautomaan kokemaansa, vaan häirinnästä on aina kerrottava. Ainoastaan asian näkyväksi tekemisellä pystytään puuttumaan itse asiaan.
Paljon on tyttöjen aseman parantamiseksi jo tehty, mutta valtavasti on vielä tekemättä. Tämän päivän ja tulevaisuuden tytöt tarvitsevat meitä rikkomaan lasikattoja ja polkemaan sileämpiä polkuja. Tyttöjen tulee saada olla tyttöjä – unelmoida, leikkiä ja kasvaa turvassa.
TIEDOTE: Missä viipyy translain kokonaisuudistus?
10.09.2020
Hallitus on hallitusohjelmassaan puolitoista vuotta sitten sitoutunut translain kokonaisuudistukseen. Kokoomuksen kansanedustajat Saara-Sofia Sirén ja Jaana Pelkonen näkevät translain uudistuksen välttämättömänä toimena, jotta jokaisen itsemääräämisoikeutta voitaisiin parantaa ja toisaalta sukupuolen vahvistamiseen liittyvää viranomaistoimintaa vähentää.
”Tällä hetkellä Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka vaatii sukupuoltaan korjaavilta sterilisaatiota. Kyseessä on ihmisoikeusloukkaus, jonka johdosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on huomauttanut Suomea useita kertoja”, kritisoi Pelkonen.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän valmistelemaan vaihtoehtoisia malleja translain kokonaisuudistukseksi. Helmikuussa julkaistu raportti määrittelee tämänhetkisen translain vanhentuneeksi. Laki ei kaikilta osin täytä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita. Keskeisimpänä epäkohtana työryhmä näki vaatimuksen lisääntymiskyvyttömyydestä.
Tarvittavia lakimuutoksia varten on ollut tarkoitus nimittää työryhmä. Uutta työryhmää ei ole kuitenkaan edelleenkään asetettu.
”On vaikea ymmärtää, miksei asiassa ole edetty. Uudistuksella on laaja kannatus eikä sen toteuttaminen ole keneltäkään pois. Vaikka asia koskee melko pientä osaa suomalaisista, on se sitäkin tärkeämpi heidän kohdallaan. Kyse on inhimillisyydestä ja jakamattomasta ihmisarvon kunnioittamisesta”, toteaa Sirén.
Tällä viikolla vietetään Helsinki Pride -tapahtumaa. Kyseessä on ihmisoikeustapahtuma. Vanhentunut translaki on yksi selkeimpiä ihmisoikeuksiin liittyviä epäkohtia Suomessa.
Kiusaus kiusata
01.09.2020
On taas se aika vuodesta, kun kiusaamisesta puhutaan paljon. Ja hyvä, että puhutaan. Miksi emme kuitenkaan pysty kitkemään kiusaamista koulu- ja työyhteisöistämme lukuisista kampanjoista ja palopuheista huolimatta? Suomessa on toistuvasti työpaikkakiusaamisoikeudenkäyntejä. Surullista - mutta tärkeää, että on. Ne ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu ja muutaman sitkeän ihmisarvonsa puolesta taistelevan alaisen tai kollegan ponnistus palauttaa järjestys. Valitettavan usein oman työpaikan tai mielenterveyden menetyksen hinnalla.
Tove Janssonin Muumilaakson Mörkö on suomalaisille satumaailman pelätyin hahmo. Mörköä kuvataan ”hyytävän kylmäksi olennoksi, joka jäädyttää kaiken, mihin koskee”. Se on hyvä kuvaus, sillä niin toimii aikuinen kiusaaja työpaikalla. Aikuinen Mörkö uhkailee, pelottelee, vähättelee, arvostelee ja eriarvottaa ihmiset sitä mukaa, onko heistä sillä hetkellä hänelle hyötyä vai ei. Mörölle muut ihmiset ovat itsen jatkeita ja hänen tuulenpuuskiensa heiluteltavissa. Mörön alaisuudessa tai työkaverina ei voi olla luova. Voi vain olla varpaillaan ja viluissaan. Aikuiseksi Möröksi ei tulla yhdessä yössä. Aikuinen kiusaaja on terrorisoinut ympäristöään lapsesta ja nuoresta saakka. Häneltä on jäänyt ymmärtämättä, että valtaan kuuluu kuitenkin aina olennaisena vastuu.
Valitettavasti mikään työyhteisö ei ole vapaa Möröistä. Ei edes politiikka, jossa luottamustehtävässä toimivan kuuluisi näyttää roolimallia. Kuinka olisikaan, sillä valta ja varsinkin vallan väärinkäyttö houkuttaa Mörköä yhtä varmasti kuin hopeahaarukka harakkaa. Viisas väistyy Mörön simputuksen alta, mutta aina ei pääse karkuun ilman kovan hinnan maksua.
Mikä on Mörön – ja jokaisen kiusaajan – suurin tragedia ja pelko? Yksinjääminen. Ajatellaanpa toista tuttua satua; Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntää. Kiusaaja-Monni ei olisi mitään ilman Pilliä ja Pullaa. Monni ei itsessään riitä – hänen on luotava jengi ja kuviteltava Pekasta vastustaja. Pekka pärjäisi elämässään oikein hyvin ilman Monnia, mutta pärjäisikö Monni ilman Pekkaa? Kiusaajan maailma on täynnä uhkia, vastustajia ja alistettavia. Pelokas maailma siis.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto määrittelee kiusaamisen ”ryhmäilmiöksi, johon liittyy vääristynyt vallan tavoittelu. Kiusaaminen koskettaa muitakin kuin vain kiusaajaa ja kiusattua, uhria. Kiusaajalla voi olla apuri, joka ei aloita kiusaamista, mutta menee helposti mukaan tilanteeseen. Vahvistaja puolestaan voi nauraa ja kannustaa kiusaajaa.” MLL muistuttaa, että yksi kiusaamisen muodoista on puuttumattomuus eli hiljainen hyväksyntä.
Kauppatieteiden tohtori Samil Aledin on tutkinut nuorten brändikiusaamista, jossa kiusataan nuorta, jonka vaatteet, kännykkä, lenkkarit tai esimerkiksi koululaukku eivät ole ”oikeaa” brändiä. Samankaltaista viestiä on tullut äideiltä, jotka ovat kertoneet, etteivät hyväkuntoiset lasten vaatteet kelpaa edes edullisesti kirpputoreilla, elleivät ne ole ”oikeaa” merkkiä. Kukaan ei ansaitse joutua ulkopuoliseksi ja kiusatuksi. Me kaikki haluamme kuulua laumaan ja tulla hyväksytyksi – ja sen arvon tulisi kuulua kaikille. Brändeistä tai vaatteista välittämättä.
Syrjäytymisen suurin estämistyö tehdään lapsuudessa luomalla pitkäaikaisia ja arvokkaita ihmissuhteita. Suurin osa löytää lapsuudenystävät koulusta ja harrastuksista. On ensisijaisen tärkeää, että aikuisilta löytyy pelisilmää ja uskallusta puuttua tilanteisiin, jotka sotivat arvokasta vuorovaikutusta vastaan. Tärkeintä on näyttää itse esimerkkiä arvokkaasta ihmisyydestä
ja luoda lapselle mahdollisuudet hyvään omanarvontuntoon.
Lapsena jaettu uhrin – tai vallan väärinkäyttäjän – rooli istuu tiukassa läpi elämän, ellei siihen puututa. Parasta olisi, jos ihminen itse huomaisi oman käytöksensä ja puuttuisi siihen. Harvemmin kuitenkaan näemme omaa käytöstämme, siksi vanhemman tai ympäristön puuttumista tarvitaan.